Esteettömyysdirektiivi tulee, oletko valmis?

Juha (00:06):

Kun nämä palvelut on esteettömiä, niin silloin se tarkoittaa sitä, että ne on kaikille parempia, että se on nimenomaan niin että se ei ole keneltäkään pois vaan se on kaikille lisää, että silloin kaikille tehdään parempia ja helppokäyttöisempiä palveluita, jolloin tämä digitalisaatio ottaa aimo askeleen eteenpäin ja näitä väliinputoajia, jotka, putoaa tähän digikuiluun, niin niitä on yhä vähemmän.

Marko (00:38):

Tervetuloa kuuntelemaan estettä podcastin ensimmäistä jaksoa. Tänään sukellamme esteettömyysdirektiivin syövereihin ja keskustelemme siitä, mistä siinä oikein on kysymys.  Nimittäin: Esteettömyysdirektiivi tulee, oletko valmis?

Esteettömyysdirektiivi on jatkoa julkisen sektorin verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia koskevaan saavutettavuusdirektiiviin. Se vaatii, että viranomaiset ja yksityinen sektori tekevät tietyt tuotteet ja palvelut esteettömiksi ja saavutettaviksi koko EU:n alueella.

Mukana keskustelemassa ovat Näkövammaisten liitto ry:n esteettömyysasiantuntija Juha Sylberg ja Eficoden saavutettavuusasiantuntija Ronja Pahaoja.

Ja minä olen Marko Lindgren.

Marko (01:33):

Juha kerro, mikä sinun suhteesi on esteettömyyteen?

Juha (01:37):

No, mä oon tällä hetkellä Näkövammaisten liitossa esteettömyysasiantuntijana ja esteettömyys on mulla täällä päivätyönä. Mä oon tehnyt tätä joitakin vuosia tässä ja sitä ennen mä olin liitossa saavutettavuusasiantuntijana. 

Näitä esteettömyys kautta saavutettavuus asioita on tullut erinäköisistä positioista katsottua nyt tässä reilu 30 vuotta ja seurannut tämän tilanteen kehittymistä, että siinä mielessä tullut aika monipuolinen näkemys tuosta, nimenomaan näkövammaisten kannalta. esteettömyydestä ja saavutettavuudesta.

Marko (02:17):

Entäs Ronja, mikä sinun suhteesi on esteettömyyteen?

Ronja (02:21):

Mulla on silleen sekä ammatillinen että henkilökohtainen suhde aiheeseen, koska mä oon Eficodella saavutettavuusasiantuntijana ja sen lisäksi mä olen itse täysin sokea, niin että mä tarvitsen arjessani sekä saavutettavia että esteettömiä palveluita.

Marko (02:41):

OK, sä sanoit oikeastaan ne avainsanat, esteettömyys ja saavutettavuus, niin mitä ne on, mitä eroa niillä on ja miksi ne menee sekaisin niin usein?

Juha (02:54):

Mä voisin ehkä tuosta historiasta kertoa, että aikaisemmin kaikki esteettömyys ja saavutettavuus oli sama asia, kun se tuli tuolta englannin kielen accessibility-sanasta ja sitten kun Suomeen ruvettiin tuomaan lainsäädäntöä digitaalisten palveluiden saavutettavuudesta, tätä saavutettavuusdirektiiviä ruvettiin implementoimaan. 

Niin silloin me todettiin, että me lainsäädäntöä varten kaivattiin sitten erillinen termi ja niin me jaettiin sitten tää accessibility-sana suomen kielessä kahteen osaan. Esteettömyys jätettiin tarkoittamaan rakennetun ympäristön esteettömyyttä ja saavutettavuus pyhitettiin tälle digitaalisten palveluiden saavutettavuudelle sen takia, että lainsäädännössä termit ei menisi sekaisin. Se on ehkä se lyhyt tausta tälle.

Ronja (03:49):

Joo nyt toki se toki se esteettömyys sitten ehkä käsittää, ei pelkästään rakennettua ympäristöä, vaan myös niinku fyysisiä laitteita. Niin niitten kohdalla sitten enemmän puhutaan ehkä esteettömyydestä.

Juha (03:59):

Joo, täällä joudutaan nimenomaan hakemaan vielä sitä rajankäyntiä, että missä se raja kulkee, mutta se on tämmöinen vähän veteen piirretty viiva ja toivottavasti tästä pikkuhiljaa muodostuu ja tarkentuu se käsitys.

Marko (04:13):

Joo, mun mielestä tosiaan toi on hyvä hyvä pointti, että se on tavallaan löydetty oma sana tälle asialle, koska muissa kielissä monesti puhutaan digitaalisesta esteettömyydestä ja sitten se on aina vähän epäselvää, että puhutaanko tosiaan ympäristöstä vai jostain palvelusta.

Juha (04:27):

Me huomattiin, että siinä on myöskin sitten tämmöinen haittapuoli, että saavutettavuus tarkoittaa arkkitehdeille johonkin rakennukseen saapumista. Rakennus on saavutettava, jos siihen pääsee mukavasti bussilla tai taksilla eteen, että siinä on tämmöinen kaksoismerkitys myöskin mikä pitää sitten erottaa.

Marko (04:45):

Aivan. Mennään sitten tähän tulevaan direktiiviin elikkä esteettömyysdirektiiviin. Niin mistä siinä on oikein kyse?

Juha (04:55):

Siinä direktiivissä on ehkä ollut lähtökohtana tämä nimenomaan palveluiden ja tuotteiden kannalta, niiden harmonisointi. Ja se oli tämmöinen enemmän teollisuuden lähtökohdista laadittu laki. 

Ja nyt esimerkiksi Näkövammaisten liitto ja nämä järjestöt on ajaneet enemmän sitä tulokulmaa tässä, että siellä pitäisi nimenomaan huomioida tämä YK:n vammaisten ihmisten sopimus, jossa tätä lakia katsottaisiin nimenomaan käyttäjien kannalta. Että nyt ollaan tasapainoilemassa sen kannalta, että ollaanko tässä harmonisoimassa tätä näiden laitteiden ja tuotteiden valmistajien tulokulmasta, vai sitten onko se painopiste nimenomaan siellä käyttäjissä.

Ronja (05:54):

Mun näkökulmasta siinä on kyse siitä, että pystyisi käyttämään tavallaan mitä tahansa laitteita tai palveluita kauheasti miettimättä sitä, että toimiiko tämä nyt mulla kun mennään.

Marko (06:08):

Mitä sä sanoisit, Juha, siihen kysymykseen, että ketä tai mitä tämä tämä direktiivi koskee? 

Juha (06:15):

Tietenkin tämä koskee kaikkia niitä ihmisiä, jotka niitä palveluita käyttää, jotka tarvitsee esteettömiä palveluita ja Suomessa ollaan katsottu, että tää vammaisten ihmisten lisäksi tulee koskemaan entistä enemmän myöskin vanhusväestöä jolla on erinäköisiä toimintarajoitteita. 

Ja nyt sitten täytyy huomioida se, että Suomi ikääntyy koko ajan, ja 65 vuotta ylittäneiden osuus on jo tällä hetkellä 1,2 miljoonaa ihmistä ja se määrä tulee kasvamaan. Eli silloin tämä koskee Suomessa yli miljoonaa ihmistä. Ja sitten tuottajien puolelta, niin tämä tulee koskemaan nyt kaikkia niitä tuottajia, jotka näitä palveluita ja laitteita tuottaa, myy, markkinoi.

Ronja (07:10):

Suurin piirtein, jos myyt mitä tahansa verkossa, verkkokaupassa, niin lainsäädäntö tulee koskemaan sinua.

Marko (07:18):

Mitä sanoisit Ronja, että mitkä on ne tyypillisimmät ongelmat mitä tämän direktiivin pitäisi korjata tai mitkä se tulee korjaamaan?

Ronja (07:27):

No, tyypillisimmät ongelmat ehkä vähän riippuu siitä, että puhutaanko me nyt laitteista vai jostain verkkopalvelusta, koska laitteessa se koskee esimerkiksi vaikka itsepalvelupäätteitä siis maksupäätteitä ja lippuautomaatteja tai sellaista. 

Niin niiden kohdalla, joissain maksupäätteissä on aika usein niin, että okei, siinä saattaa olla näppäimet koholla, niin että mä sokeanakin tunnen ne ja siellä saattaa olla, että vaikka vitos-numeron kohdalla on sellainen merkki, että sen tunnistaa, että mikä täällä on vitonen. Mutta välttämättä ei saa mitään palautetta siitä, että onko sitä näppäintä painettu, että siitä ei vain kuulu mitään ääntä, tai ei tunnu silleen selkeä palaute.

Semmoisissa asioissa koskee maksupäätteitä, mutta sitten myös se, että enhän mä tiedä mitä siinä maksupäätteen ruudulla lukee, että periaatteessa myyjät voisi velottaa multa jotain suuria summia, koska mä en pysty tarkistamaan sitä siitä laitteesta mikä siinä on.

Jotkut lippuautomaatit, junalipun ostaminen automaatista. Ne on lähinnä kosketusnäyttöjä, joissa ei ole mitään puhetukea, niin mun näkökulmasta se on semmoinen tasainen lasilevy, jota mä voin sitten lätkiä ihan mihin tahansa, mutta en mä tiedä mihin kohtaan mä siellä osun.

Juha (08:43):

Toi Ronja nosti lipunmyyntiautomaatit ja junalipunmyyntiautomaatit, niin VR:hän on tehnyt oikein tämmöisen esteettömän lippuautomaatin ja sitten tämä taas EU:n raideliikenne direktiivi säätelee sen, että esimerkiksi näkövammaisen tulee päästä sinne lippuautomaatin luokse, jolloin asemassa on nämä opastavat lattiaraidat, jotka ohjaavat sille esteettömällä lippu automaatille. 

Mutta nimestään huolimatta, niin edelleenkään tämä esteetön lippuautomaatti ei ole esteetön näkövammaiselle. Se kyllä on tehty niin, että se käyttöliittymä on mahdollista käyttää pyörätuolilla ja lyhytkasvuinen ihminen pystyy käyttämään sitä. Ja siinä saa kontrastia parannettua, siinä saa tätä fonttikokoa suurennettua. Mutta kun se ei puhu, niin se ei ole sokealle esteetön. Että vaikka sen nimi on esteetön lipunmyyntiautomaatti, niin sokealle se ei sitä ole.

Marko (09:46):

Entä sitten, jos puhutaan verkkokaupoista, niitä on todella paljon erilaisia verkkokauppoja yltympäriinsä. Suomessakin useampi tuhat. Niin mitä tyypillisiä ongelmia siellä näette?

Ronja (10:01):

Verkkokaupassa ehkä tavallaan iso ongelma tulee usein siitä, että jos ne on tosi isoja verkkokauppoja, että on hirvittävä määrä tuotteita, niin sitten ne saattaa olla sisällöltään jo niin monimutkaisia, jotenkin hankalia selata, että se muodostuu esteeksi, vaikka ne teknisesti olisikin käytettäviä. 

Mut sit siellä voi hyvinkin olla sellaisia tavallaan perussaavutettavuusongelmia. Niin, että on runsaasti vaikka painikkeita, joita ei ole nimetty, niin, että ruudunlukuohjelmalla lukee sieltä vaan button button, ja sitten pitää vähän arpoa, että mitähän näistä voisi painaa. Tai voi olla niinkin, että kaikkia painikkeita ei pysty painamaan näppäimistöllä, että niitä pystyy painamaan vain hiirellä. Ja sitten ei esimerkiksi pääse maksu prosessissa loppuun asti. Niin niitä on monenlaisia.

Juha (10:48):

Toi on hyvä toi Ronjan ottama esimerkki siitä, että jotta se palvelu, verkkokauppa olisi näkövammaisen kannalta tosiasiallisesti esteetön, niin se pelkkä tekninen esteettömyys ei vielä riitä. Että se saattaa olla, että se menee erinäköisistä validaattoreista läpi ja siellä on todistettavasti kaikki nämä AA-tason esteettömyyselementit kunnossa.

Mutta sen käytettävyys on vaan niin huono, että se huono käytettävyys tekee sen, että se ei käyttäjän kannalta kuitenkaan ole esteetön. Että siinä ei pidä tarkastella sitä pelkkää esteettömyyttä teknisenä asiana, vaan pitää myöskin ottaa se hyvä käytettävyys siihen mukaan. Ja sitten, jos nämä yhdistyy, niin sitten se palvelu on käyttäjän kannalta hyvä.

Marko (11:48):

Saavutettavuus on viime vuosina noussut tärkeäksi digipalvelun laatuvaatimukseksi, koska laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta velvoittaa, että merkittävän osan digitaalisista palveluista tulee olla saavutettavia, etenkin julkisella sektorilla.

Saavutetavuusoppaastamme opit: Mitä saavutettavuus tarkoittaa, ketä saavutettavuuslainsäädäntö koskee, miksi saavutettavuus kannattaa huomioida ja miten teet digipalveluistasi saavutettavat.

Lataa saavutettavuussopas osoitteesta eficode.com/saavutettavuusopas. Linkki on myös tämän jakson muistiinpanoissa.

Ja sitten takaisin aiheemme pariin.

Marko (12:37):

Mainitsitte noi lipunmyyntiautomaatit, mutta tämä direktiivihän kattaa myös muita laitteita ja tuotteita, niinkuin kännyköitä ja e-kirjoja. Niin mitä vaikutuksia sillä on niihin? 

Juha (12:48):

Esimerkiksi toi näkövammaisten Airut testasi hiljattain näitä kaupallisia äänikirjapalveluita.

Äänikirjat on olleet näkövammaisille pitkään semmoinen hyvin tärkeä osa, ymmärrettävästi, koska painetun kirjan lukeminen on haasteellista ja täysin sokealle mahdotonta, että silloin joudutaan turvautumaan näihin e-kirjoihin. Sitä varten on pitkään ollut tämä sokeiden kirjasto, joka nykyään on Celia-kirjaston nimellä, joka tuottaa nimenomaan näkövammaisille äänikirjoja. 

Mutta kun tällä valtion tuottamalla palvelulla on rajalliset resurssit, mitä kirjoja se pystyy tuottamaan, niin tämä nykyinen kaupallinen äänikirjatarjonta on paljon laajempaa ja sen takia olisi erittäin suotavaa, että kaikki, myöskin kaupalliset äänikirjat olisivat esteettömiä.

Ja tämä Airut-lehden testi, missä käytiin näitä yleisempiä kaupallisia äänikirjoja läpi, niin yksikään niistä ei saanut puhtaita papereita, vaan niissä oli enemmän ja vähemmän saavutettavuuspuutteita. Se on selkeästi semmoinen ala, johon näiden kaupallisten tuottajien pitäisi satsata.

Ronja (14:10):

Joo sitten jos noita, koska Marko kysyit niistä, että mitä vaikuttaa vaikka kännyköiden ja muiden osalta. Niin siis kännyköissä ja tietokoneissa tämmöisinä laitteina, niin tälläkin hetkellä saavutettavuusasiat sinänsä tai esteettömyys asiat, en mä tiedä, niistä on vähän vaikea nyt sanoa, että kummasta kannattaa puhua, niin ne on itsessään suhteellisen hyvällä tasolla, että vaikka jossain Applen tuotteissa on valmiiksi tosi laajoja esteettömyysominaisuuksia.

Samaten Windowsissa on koko ajan enemmän ja enemmän. Mä just jostain luin, että oletettavasti siksi, että Yhdysvalloissa on ollut tarkempi esteettömyyslainsäädäntö jo pidempään. Ne on sinne Yhdysvaltojen markkinoille sopivia, niin sitten ne myös kattaa täällä tarpeet. 

Että vaikka kännyköiden ja tietokoneiden osalta ei juurikaan ehkä ole tarvetta tehdä muutoksia, mutta sitten esimerkiksi digiboksit ja digitelkkarit on myös semmoisia, joiden pitäisi noudattaa sitten kolmen vuoden kuluttua esteettömyysvaatimuksia. Ja no, tällä hetkellä on ehkä joitain älytelkkareita, joita pystyy vaikka sokeanakin käyttämään tai joihin pystyy yhdistämään erilaisia apuvälineitä. Mutta ei läheskään kaikki ole sellaisia. Ja vaikka olisikin sellainen, että sä pystyt sieltä joitain valikoita käyttämään, niin sitten todennäköisesti ei pysty kaikkea tekemään.

Juha (15:33):

Tämä on ehkä sellainen palvelu kanssa, mihin nimenomaan Suomessa nyt täytyisi kiinnittää huomiota, että ne televisiot on tämän lain piirissä ja niitten televisioiden takaa löytyvät palvelut.

Ja nyt se, että se itse televisio-aparaatti saadaan esteettömäksi, niin se ei suinkaan vielä takaa sitä, että se palvelu siellä takana olisi esteetön. Jotkut tämmöiset amerikkalaiset suoratoistopalvelut, jotkut Netflixit ja muut, niin ne on paljon pidemmällä näissä esteettömyyskysymyksissä, kuin mitä täällä Suomessa ollaan. 

Valitettavasti nämä suomalaiset suoratoistopalvelut ja sitten vaikka tämä meidän ihan Ikioma Yleisradiomme, niin siellä on todella kuitenkin paljon saavutettavuuspuutteita juuri näissä suoratoistopalveluissa, että vaikka meille tulee hirveän paljon palautetta Areenasta. Yle Areena on esimerkiksi semmoinen palvelu, joka ei ole likimainkaan saavutettava eri päätelaitteilla.

Ronja (16:41):

Joo, niissä saattaa olla hyvinkin myös se, että vaikka just joku Areena voi olla, että sä pystyt käyttämään sitä yhdellä laitteella hyvin, mutta sitten ei välttämättä toisella laitteella. Siis esimerkiksi joku Areena kännykällä toimii ihan fine, mutta sitten, jos sitä yrittää käyttää sillä älytelevisiolla niin se ei välttämättä enää toimikaan ollenkaan.

Marko (16:59):

Joo, noista älytelevisioista tuli mieleen, että ne jotkin mallit ovat hankalia käyttää näkevällekin käyttäjälle, niin voi hyvin ymmärtää, että siinä se käytettävyys, saavutettavuus tai esteettömyys on vielä aika pitkän matkan päässä.

Juha (17:13):

Se on juurikin näin, että siellä on niin monta toimijaa siinä ketjussa, että vaikka tässä nyt Yleisradiota nostettaisiin tikun nokkaan, niin sehän on niin, että Yleisradio ei suinkaan itse valmista niitä palveluita, vaan se ostaa niitä erilaisilta toimijoilta.

Ja se ketju on kuitenkin sitten siellä aika pitkä ja nyt se tarkoittaisi sitä, että jotta se tänne käyttäjälle asti näkyisi se esteettömyys, niin koko sen ketjun pitäisi olla kaikilta osin kunnossa.

Ronja (17:45):

Juuri näin. Kyllä siis teknisesti nykyiset älytelevisiot tukee jo sitä mahdollisuutta, että niitä pystyy käyttään vaikka ruudunlukuohjauksella tai jollain muilla apuvälineillä pysty liittämään siihen.

Mutta se että onko, onko ne palvelut, jotka on rakennettu nyt vaikka johonkin Android TV:seen, niin hyödyntääkö ne näitä ominaisuuksia, niin se on sitten ihan toinen kysymys.

Juha (18:08): 

Sitten siellä käyttäjälle saattaa tulla ruutuun ilmoitus, että: ”Käyttämälläsi signaalilla ei välttämättä toteudu esteettömyys.” Joku tämmöinen disclaimer. että kun se riippuu siitä, että mitä reittiä sä vastaanotat sitä tv ohjelmaa, niin sitten sieltä yhtäkkiä pompsahtaa tällainen ilmoitus, joka kertoo juuri siitä, että yhdellä laitteella toimii ja toisella laitteella ei. Oikeastaan sen tietää vasta sitten kun kokeilee, että toimiiko vai ei. Se on vähän semmoista sattuman kauppaa.

Marko (18:40):

Onko tämän esteettömyysdirektiivin mukana sitten tulossa jonkinlaisia uusia standardeja? Kun tuolle webbi-saavutettavuudellehan on tämä lain tasolle määritetty WCAG-standardi. Niin tuleeko jotain vastaavaa sitten, jolla voitaisiin määritellä, että OK tämä televisiopalvelu nyt ei esimerkiksi ole esteetön? 

Juha (19:00):

Ymmärtääkseni niitä standardeja olisi tulossa, mutta miten ne näkyy tuolla esimerkiksi TV-palvelussa, niin mä en tällä hetkellä tunne sitä puolta. Niinkuin sanottu, tämä nykyinen työ tuolla esteettömyysasiantuntijana, niin mä olen nyt keskittynyt rakennettuun ympäristöön ja siellä oleviin laitteisiin ja sitten tämä meidän TV-puolen saavutettavuusasiantuntijat on sitten taas niitä, jotka osaisi kertoa tästä TV-puolen standardeista ja niiden kehityksestä.

Ronja (19:37):

Mäkin sanoisin, että minun ymmärtääkseni on tulossa jotain standardeja, mutta vielä niistä ei ole kauhean selkeitä tietoa.

Marko (19:46):

Hyvä, puhutaan hetki rahasta, kustannuksista ja sitten mahdollisesti hyödyistä. Niin, mä olen jostain kuullut, että kokonaiskustannuksiksi Suomessa on tämän direktiivin toimeenpanolle annettu 146 miljoonaa euroa. Mistä tämä tulee?

Juha (20:04):

Minä en ole nähnyt niitä laskelmia, että mistä toi summa tulee, mutta siinä on varmaan juuri ajateltu se työmäärä, jonka eri yritykset joutuu laittamaan näihin prosesseihin ja ohjelmistoihin, jotta ne täyttää tämän lain vaatimukset. 

Ja sitä kautta, vaikka se äkkiseltään kuulostaa aika isolta, niin saattaa olla, että osa niistä kustannuksista olisi sellaisia, jotka joka tapauksessa jouduttaisiin tekemään. Jos joku tuote, palvelu ohjelmoidaan, niin se on varmaan kuitenkin sitten loppuviimeksi aika samanhintaista, että ohjelmoidaanko se kerralla saavutettavaksi vai saavuttamattomaksi. Mä en oikein usko siihen, että se varsinaisesti lisäisi näitä kustannuksia, jos ne oikea-aikaisesti tehdään, ne muutokset.

Ronja (20:58):

Mä veikkaan, että luultavasti tässä alkuvaiheessa se jonkin verran lisää niitä kustannuksia, koska on juuri vanhoja palveluita ja laitteita, joille pitää sitten tehdä muutoksia. Mutta sitten, kun esteettömyysosaaminen vähän väistämättä lisääntyy, niin se sitten jatkossa ei olekaan yhtään sen kalliimpaa.

Marko (21:20):

No, entä sitten hyötyjä? Varmasti sieltä tulee taloudellisia hyötyjä. Mitä ne voisi olla?

Juha (21:26):

Taloudelliset hyödyt löytyy varmaan siitä, että kun nämä palvelut on esteettömiä, niin silloin se tarkoittaa sitä, että ne on kaikille parempia, että se on nimenomaan niin että se ei ole keneltäkään pois vaan se on kaikille lisää, että silloin kaikille tehdään parempia ja helppokäyttöisempiä palveluita, jolloin tämä digitalisaatio ottaa aimo askeleen eteenpäin ja näitä väliinputoajia, jotka, putoaa tähän digikuiluun, niin niitä on yhä vähemmän. Ja sitä kautta se on tasa-arvon kannalta iso juttu.

Ronja (22:06): 

Jos esteettömiä palveluita tarvitsevia ihmisiä on noin 15%, eikö se nyt ole se, mikä on yleensä heitetty arviolukuina, niin sitten yhtäkkiä pystyykin palvelemaan viittätoista prosenttia ihmisistä paremmin, jolloin aika varmasti voi kasvattaa asiakaskuntaa ja parantaa kilpailukykyä sillä, että tämä meidän palvelumme on nyt tai tuotteemme on nyt oikeasti saavutettavampi.

Mutta sitten toisaalta myös yhteiskunnan tasolla hyöty on se, että jos vammaiset tai ikäihmiset pystyy käyttään paremmin itsenäisesti erilaisia palveluita, niin sitten ei tarvitakaan erikseen järjestää jotain esteetöntä palvelua, koska se peruspalvelu toimiikin jo kaikille, tai että ei tarvitse kaupungin maksaa henkilökohtaista avustajaa, kun sä pystytkin käyttämään sitä itse.

Juha (23:02):

Jos ruvetaan laskemaan näitä henkilökohtaisen avustajan käyttötunteja eli, jos näkövammainen henkilö menee apteekkiin ja apteekissa tai terveyskeskuksessa on vuoronumerojärjestelmä, tämmöinen automaattinen ilmoittautumisjärjestelmä. 

Ensin pitää löytää itsepalvelu, ilmoittautumisautomaatti ja sitten, kun painaa sitä nappia, niin sieltä tulee semmoinen lappu käteen, jota ei pysty lukemaan ja sitten, jos sen jollain suurennuslasilla onnistuu lukemaan, mikä se numero on siellä, niin sitten kun se oma vuoro tulee. niin se tulee semmoiselle näyttötaululle, joka on siellä katon rajassa, niin sitten sitä kuulee vaan, että tulee äänimerkki. Ja sitten sinne tulee joku numero, mutta kun sitä numeroa ei pysty lukemaan. 

Silloin tämmöistä käytettävää, esteetöntä itsepalveluilmoittautumisautomaattia kun ei ole, niin vaihtoehtona on se, että sinne apteekkireissulle tai lääkärireissulle pitää ottaa avustaja mukaan ja sitten voidaan heti laskea avustajatunneista, että kuinka monta avustajatuntia voidaan vuodessa säästää ja voidaan katsoa ne säästyneet kustannukset. Mä luulen että, tämmöisen palvelun tekeminen esteettömäksi, niin itseasiassa se yhteiskunnan kannalta olisi vaan positiivinen summa. Ei kuluerä, että siinä säästettäisiin rahaa.

Marko (24:39):

Niin, enemmänkin investointi. Miten te näette tämän, kun puhuttiin aikaisemmin tuosta käytettävyyden ja saavutettavuuden ikään kuin yhteispelistä, niin nää esteettömät palvelut, niin onko niitä sitten myöskin tämmöisen tavan tallaaja helpompi käyttää? 

Ronja (24:52):

Yleensä kyllä.

Juha (24:54):

Joo siitä kyllä kaikki tutkimukset antaa vahvaa näyttöä, että nimenomaan esteetön palvelu ei missään vaiheessa heikennä kenenkään osalta sitä, vaan nimenomaan kaikkien osalta se on parempaa palvelua.

Marko (25:11):

Miten sitten tämän direktiivin tuloon kannattaa valmistautua? Tässä on vielä muutama vuosi aikaa tehdä jotain ennen kuin se iskee täydellä voimallaan. Mitä kannattaa huomioida esimerkiksi uusissa hankinnoissa tai ylipäätään tekemisessä?

Juha (25:28): 

No nyt kannattaa olla ajoissa liikkeellä. Se on ehkä se viesti, että laki tulee voimaan tämän vuoden kesäkuussa ja siitä lähtee siirtymäaika. Eli silloin, nyt kesäkuussa niiden palveluiden ei tarvitse vielä olla valmiita, mutta siitä ryhdytään laskemaan nyt sitten eri näköisille palveluille erilaisia siirtymäaikoja. 

Ei kannata odottaa sinne siirtymäajan loppuun, vaan kannattaa lähteä liikkeelle nyt. Että kun niitä palveluita seuraavan kerran uusitaan, niin siinä yhteydessä se kannattaa sitten ottaa huomioon, että ne täyttää myöskin tämän uuden lain vaatimukset ja laittaa ne samalla kuntoon. 

Ja sitten kun ne siirtymäajat on käytetty loppuun ja on se viimeinen hetki, niin ei silloin tarvitse enää lähteä viime hädässä tekemään mitään, vaan silloin kaikki palvelut on jo on jo valmiina kun sitä edellytetään.

Ronja (26:25):

Joo, viime vuosina, jos minä olen antanut jostain yksityissektorin mistä tahansa palvelusta palautetta, erityisesti ehkä verkkopalveluista, että tämä ei nyt ole ihan saavutettava. Niin sitten olen saanut vastaukseksi sellaisen, että: ”OK, kiitos palautteesta, laitetaan tämä tonne koodareille tiedoksi ja back listille mukaan.” Mutta sitten niitten prioriteetti on siellä jotain tasolla nolla, että niitä tehdään sitten ehkä, kun muilta kiireiltä ehtii. Ja se on aika huono tie. 

Niin, jos teillä on siellä minkä tahansa palvelun back listillä mitä tahansa huomioita siitä, että saavutettavuutta voisi parantaa, niin mä ehkä alkaisin vähitellen nostaa niiden prioriteettia korkeammaksi.

Marko (27:07):

Onko olemassa mitään sellaista nykyistä palvelua, mistä kannattaisi ottaa mallia? Miten se on hoidettu hyvissä ajoin jo ennakoiden?

Ronja (27:16):

Toi on paha kysymys. Tekisi mieli antaa esimerkiksi vaan jotain jenkkipalveluita, mutta koska niillä on ollut se lainsäädäntö jo siellä pidempään, pidempään velvoittanut, niin se on vähän silleen huono.

Juha (27:25):

Miksei voisi, jos Suomesta ei heti löydy semmoisia hyviä, niin voisihan sen kopioida jenkeistäkin.

Ronja (27:35):

Niinpä. Joo siis esimerkiksi juuri noissa audiovisuaalisissa palveluissa Netflix on kyllä tosi hyvä näkövammaisena, ainakin saavutettavuuden kannalta.

Juha (27:47):

No mä mietin sitten, että kun pankkipalveluita testattiin, niin OP-pankki oli niistä kärjessä. Pankkipalveluitahan tämä tulee koskemaan. Kyllä mä melkein nostaisin OP-pankin tähän esimerkiksi, että ne on aika pitkäjänteisesti nyt tehneet tätä saavutettavuustyötä ja resursoinneet siihen ja ehkä vielä se, että ne on käyneet sitten dialogia käyttäjien kanssa. Sitä palvelua on tehty oikeasti tämmöisen palvelumuotoilun sääntöjen mukaisesti, että on käyty oikeilta käyttäjiltä kysymässä ja oikeiden käyttäjien kanssa testaamassa niitä palveluita.

Sitten se pitkäjänteinen työ, että sitä on tehty useita vuosia, niin on aiheuttanut sen, että heillä on semmoinen oikeanlainen kulttuuri siellä, että kun niitä tehdään, niin se tehdään sitten ne muutokset aina tehdään oikealla tavalla ja aina kun sitä palvelua uudistetaan niin otetaan tämä asia huomioon että se ei ole semmoinen kertaluonteinen rysäys joka sitten tehdään kerran ja unohdetaan.

Ronja (29:01):

Joo, mutta sitten noista vaikka itsepalvelu laitteista, niin Euroopastakin löytyy myös hyviä esimerkkejä. Mä oon mielestäni sekä Madridissa että Lontoossa törmännyt metroasemalla sellaiseen lippuautomaattiin, jossa oli pistekirjoituksella merkintöjä.

Ja Lontoossa, mä väittäisin että se oli Lontoossa, missä oli myös kuulokereikä ja sitten kun siihen yhdisti kuulokkeet, niin niin se alkoi juttelemaan se laite minulle ja sitten niitten pistemerkintöjen avulla pystyin ostamaan sieltä metrolipun itsenäisesti.

Mä uskon siksi, että se oli Lontoossa, koska en osaa espanjaa. Mä en olisi varmaan osannut espanjaksi tehdä tätä, vaikka se olisikin minulle puhunu.

Juha (29:43):

Sama tuolla Espanjassa, niin just tämmöinen matkalipun leimauslaite bussissa oli toteutettu sillä tavalla, että siellä leimauslaitteen alapinnassa, piilossa katseilta, on piilotettu semmoinen accessibility-nappi. Eli kun se näkövammainen tietää sen napin olemassaolon, niin se osaa laittaa kätensä sinne lipunleimauslaitteen alapintaan ja sormella tuntee sen napin ja kun hän painaa sitä nappia, niin se lippuautomaatti alkaa puhua. 

Jolloin se on justiin tää näin, että kun niitä puhuvia automaatteja ei haluta tuonne, ikään kuin häiritsemään ihmisiä ja sitten puhutaan kaiken näköisestä yksityisyyden suojasta ja muusta. Mutta että ne ihmiset, jotka tarvitsevat sitä palvelua, niin ne tietää, että siellä on semmoinen piilotettu nappi jossakin, ja he löytävät, tunnustelevat sitä laitetta ja painavat sitä ja sen jälkeen se puhuu ja se on täysin saavutettava ja esteetön.

Marko (30:55):

Tämä oli Esteittä-podcastin ensimmäinen jakso. Jos haluat jatkaa keskustelua vieraidemme kanssa, löydät heidän sosiaalisen median linkkinsä jakson muistiinpanoista. Muistiinpanoissa on myös linkkejä muihin tärkeisiin esteettömyysdirektiivin lähteisiin. Vaikka säännökset tulevat voimaan vasta vuoden 2025 kesäkuun lopussa, on niihin hyvä alkaa valmistautua jo nyt.

Pidä huolta itsestäsi ja muista, että saavutettavuus on meidän kaikkien asia. Kiitos, että kuuntelit.