Esteettömät palvelut ovat kaikille parempia

Istuimme alas keskustelemaan tulevasta esteettömyysdirektiivistä kahden asiantuntijan, Näkövammaisten liitto ry:n esteettömyysasiantuntija Juha Sylbergin ja Eficoden saavutettavuusasiantuntija Ronja Pahaojan kanssa.

Esteettömyys vai saavutettavuus?

Aikaisemmin olemme tottuneet siihen, että esteettömyydellä viitataan rakennettuun ympäristöön ja saavutettavuudella digitaalisiin palveluihin. Nyt kuitenkin myös digitaalisia palveluita koskeva uusi direktiivi onkin nimeltään esteettömyysdirektiivi. Eikö tämä ole aika hämmentävää?

- Aikaisemmin kaikki esteettömyys ja saavutettavuus oli sama asia ja se tuli englannin kielen accessibility-sanasta, aloittaa Juha Sylberg. - Kun sitten saavutettavuusdirektiiviä alettiin implementoida ja Suomeen ruvettiin tuomaan lainsäädäntöä digitaalisten palveluiden saavutettavuudesta, niin todettiin, että lainsäädäntöä varten kaivattiin erillinen termi. Niinpä sitten jaettiin accessibility-sana suomen kielessä kahteen osaan. Esteettömyys jätettiin tarkoittamaan rakennetun ympäristön esteettömyyttä ja saavutettavuus pyhitettiin tälle digitaalisten palveluiden saavutettavuudelle sen takia, että lainsäädännössä termit eivät menisi sekaisin.

- Nyt toki se esteettömyys sitten ehkä käsittää, ei pelkästään rakennettua ympäristöä, vaan myös fyysisiä laitteita, joten niiden kohdalla sitten puhutaan enemmän esteettömyydestä, Ronja Pahaoja jatkaa.

- On hyvä, että on löydetty oma sana tälle asialle, koska muissa kielissä monesti puhutaan digitaalisesta esteettömyydestä ja sitten se on aina vähän epäselvää, että puhutaanko tosiaan ympäristöstä vai jostain palvelusta.

Mutta saavutettavuuskaan ei ole aivan yksiselitteinen termi.

- Huomasimme, että siinä on myöskin sitten tämmöinen haittapuoli, että saavutettavuus tarkoittaa arkkitehdeille johonkin rakennukseen saapumista. Rakennus on saavutettava, jos siihen pääsee mukavasti bussilla tai taksilla eteen. Siinä on tämmöinen kaksoismerkitys myöskin mikä pitää erottaa.

Mistä puhumme, kun puhumme esteettömyysdirektiivistä?

- Esteettömyysdirektiivissä on ollut lähtökohtana palveluiden ja tuotteiden harmonisointi, ja se oli enemmän teollisuuden lähtökohdista laadittu laki. Esimerkiksi Näkövammaisten liitto ja järjestöt ovat ajaneet enemmän sitä tulokulmaa, että siinä pitäisi huomioida YK:n vammaisten ihmisten sopimus, jossa tätä lakia katsottaisiin nimenomaan käyttäjien kannalta. Nyt ollaan tasapainoilemassa sen kannalta, että ollaanko tässä harmonisoimassa tätä näiden laitteiden ja tuotteiden valmistajien tulokulmasta, vai onko se painopiste nimenomaan siellä käyttäjissä, Juha selventää.

Direktiivi koskee kaikkia niitä ihmisiä, jotka palveluita käyttävät ja jotka tarvitsevat esteettömiä palveluita. Suomessa ollaan katsottu, että vammaisten ihmisten lisäksi direktiivi tulee koskemaan entistä enemmän myöskin vanhusväestöä, jolla on erinäköisiä toimintarajoitteita. 

- Täytyy huomioida se, että Suomi ikääntyy koko ajan. 65 vuotta ylittäneiden osuus on jo tällä hetkellä 1,2 miljoonaa ihmistä ja määrä tulee kasvamaan. Silloin tämä koskee Suomessa yli miljoonaa ihmistä. Tuottajien puolelta tämä tulee koskemaan kaikkia niitä tuottajia, jotka näitä palveluita ja laitteita tuottaa, myy ja markkinoi.

Mitkä ovat ne tyypillisimmät ongelmat mitä tämän direktiivin pitäisi korjata tai mitkä se tulee korjaamaan?

- Tyypillisimmät ongelmat ehkä vähän riippuvat siitä, että puhutaanko nyt laitteista vai jostain verkkopalvelusta, Ronja aloittaa. - Laitteessa direktiivi koskee esimerkiksi vaikka itsepalvelupäätteitä, eli siis maksupäätteitä ja lippuautomaatteja. Esimerkiksi joissain maksupäätteissä on aika usein niin, että siinä saattaa olla näppäimet koholla, niin että minä sokeanakin tunnen ne ja siellä saattaa olla, että vaikka vitos-numeron kohdalla on merkki, josta tunnistaa, että mikä täällä on vitonen. Mutta välttämättä ei saa mitään palautetta siitä, että onko sitä näppäintä painettu. Siitä ei vain kuulu mitään ääntä, tai ei tunnu selkeää palautetta.

- Lippuautomaateista esimerkkinä on junalipun ostaminen automaatista. Ne ovat lähinnä kosketusnäyttöjä, joissa ei ole mitään puhetukea. Minun näkökulmastani se on sellainen tasainen lasilevy, jota mä voin sitten lätkiä ihan mihin tahansa, mutta en mä tiedä mihin kohtaan mä siellä osun.

- VR:hän on tehnyt oikein esteettömän lippuautomaatin ja sitten taas EU:n raideliikenne direktiivi säätelee sen, että esimerkiksi näkövammaisen tulee päästä lippuautomaatin luokse, jolloin asemassa on opastavat lattiaraidat, jotka ohjaavat esteettömälle lippuautomaatille. Mutta nimestään huolimatta edelleenkään tämä esteetön lippuautomaatti ei ole esteetön näkövammaiselle. Se kyllä on tehty niin, että se käyttöliittymää on mahdollista käyttää pyörätuolilla ja lyhytkasvuinen ihminen pystyy käyttämään sitä. Kontrastia saa parannettua ja fonttikokoa suurennettua. Mutta kun se ei puhu, niin se ei ole sokealle esteetön. Vaikka sen nimi on esteetön lipunmyyntiautomaatti, niin sokealle se ei sitä ole, Juha toteaa.

Verkkokaupoista tulee saavutettavia

Esteettömyysdirektiivi edellyttää myös, että kaikkien verkkokauppojen on oltava saavutettavia, mikä tarkoittaa massiivisia muutostöitä tuhansille kauppiaille. Mitä tyypillisiä ongelmia verkkokaupoissa on saavutettavuuden kannalta?

- Verkkokaupassa iso ongelma tulee usein siitä, että jos ne ovat tosi isoja verkkokauppoja, niin sitten ne saattavat olla sisällöltään jo niin monimutkaisia ja hankalasti selattavia, että se muodostuu esteeksi, vaikka ne teknisesti olisivatkin käytettäviä, Ronja selittää. 

- Mutta verkkokaupoissa voi olla myös perussaavutettavuusongelmia. Esimerkiksi niin, että on runsaasti painikkeita, joita ei ole nimetty, jolloin ruudunlukuohjelma lukee vain button button, ja sitten pitää vähän arpoa, että mitähän näistä voisi painaa. Tai voi olla niinkin, että kaikkia painikkeita ei pysty painamaan näppäimistöllä, ja niitä pystyy painamaan vain hiirellä. Ja sitten ei esimerkiksi pääse maksuprosessissa loppuun asti. 

- Tuo oli hyvä esimerkki siitä, että jotta verkkokauppa olisi näkövammaisen kannalta tosiasiallisesti esteetön, niin pelkkä tekninen esteettömyys ei vielä riitä, Juha toteaa. - Saattaa olla, että palvelu menee erinäköisistä validaattoreista läpi ja siellä on todistettavasti kaikki AA-tason esteettömyyselementit kunnossa, mutta sen käytettävyys on vain niin huono, että se ei käyttäjän kannalta kuitenkaan ole esteetön. Ei siis pidä tarkastella pelkkää esteettömyyttä teknisenä asiana, vaan pitää myöskin ottaa hyvä käytettävyys siihen mukaan. Ja sitten, jos nämä yhdistyvät, niin palvelu on käyttäjän kannalta hyvä.

Ei vain verkkopalveluita

Esteettömyysdirektiivi kattaa myös muita laitteita ja tuotteita, kuten kännyköitä ja e-kirjoja. Mitä vaikutuksia direktiivillä on niihin? 

- Äänikirjat ovat olleet näkövammaisille pitkään hyvin tärkeitä, ymmärrettävästi, koska painetun kirjan lukeminen on haasteellista ja täysin sokealle mahdotonta. Sitä varten on pitkään ollut Celia-kirjasto, joka tuottaa nimenomaan näkövammaisille äänikirjoja. Mutta kun tällä valtion tuottamalla palvelulla on rajalliset resurssit sen suhteen, mitä kirjoja se pystyy tuottamaan, niin olisi erittäin suotavaa, että kaikki, myöskin kaupalliset äänikirjat olisivat esteettömiä, kertoo Juha.

- Näkövammaisten Airut testasi hiljattain kaupallisia äänikirjapalveluita, eikä yksikään niistä saanut puhtaita papereita, vaan niissä oli enemmän ja vähemmän saavutettavuuspuutteita. Se on selkeästi sellainen ala, johon kaupallisten tuottajien pitäisi satsata.

- Kännyköissä ja tietokoneissa on tälläkin hetkellä saavutettavuusasiat sinänsä itsessään suhteellisen hyvällä tasolla, Ronja kiittelee. - Esimerkiksi jossain Applen tuotteissa on valmiiksi tosi laajoja esteettömyysominaisuuksia, ja samaten Windowsissa niitä on koko ajan enemmän ja enemmän oletettavasti siksi, että Yhdysvalloissa on ollut tarkempi esteettömyyslainsäädäntö jo pidempään. Mutta esimerkiksi digiboksit ja digitelkkarit ovat sellaisia, joiden pitäisi noudattaa kolmen vuoden kuluttua esteettömyysvaatimuksia. Tällä hetkellä on ehkä joitain älytelkkareita, joita pystyy vaikka sokeanakin käyttämään tai joihin pystyy yhdistämään erilaisia apuvälineitä, mutta ei läheskään kaikki ole sellaisia. Ja vaikka olisikin sellainen, että sieltä pystyy joitain valikoita käyttämään, niin todennäköisesti kaikkea ei pysty tekemään.

Esteettömyys lisää tasa-arvoa

Mitä hyötyjä esteettömyysdirektiivi tuo?

- Taloudelliset hyödyt löytyvät varmaan siitä, että kun palvelut ovat esteettömiä, se tarkoittaa sitä, että ne ovat kaikille parempia niin ettei se ole keneltäkään pois, vaan kaikille lisää. Silloin kaikille tehdään parempia ja helppokäyttöisempiä palveluita, jolloin digitalisaatio ottaa aimo askeleen eteenpäin ja digikuiluun putoavia väliinputoajia on yhä vähemmän. Sitä kautta se on tasa-arvon kannalta iso juttu.

- Jos esteettömiä palveluita tarvitsevia ihmisiä on noin 15 %, niin sitten pystytäänkin palvelemaan viittätoista prosenttia ihmisistä paremmin. Tällöin aika varmasti voi kasvattaa asiakaskuntaa ja parantaa kilpailukykyä sillä, että tämä meidän palvelumme tai tuotteemme on nyt oikeasti saavutettavampi.

Yhteiskunnan tasolla hyöty on se, että jos vammaiset tai ikäihmiset pystyvät käyttämään paremmin itsenäisesti erilaisia palveluita, niin ei tarvitse erikseen järjestää jotain esteetöntä palvelua, koska se peruspalvelu toimiikin jo kaikille. 

Mitä mieltä te olette: onko esteettömiä palveluita myös tavallisen ihmisen helpompi käyttää? 

- Yleensä kyllä, sanoo Ronja.

- Kyllä kaikki tutkimukset antavat vahvaa näyttöä, että nimenomaan esteetön palvelu ei missään vaiheessa heikennä kenenkään osalta käytettävyyttä, vaan se nimenomaan on kaikkien osalta parempaa palvelua.

Esteettömyys ykkösprioriteetiksi

Tässä on vielä muutama vuosi aikaa tehdä jotain ennen kuin esteettömyysdirektiivi iskee täydellä voimallaan. Miten direktiivin tuloon kannattaa valmistautua? Mitä kannattaa huomioida esimerkiksi uusissa hankinnoissa tai ylipäätään tekemisessä?

- Nyt kannattaa olla ajoissa liikkeellä, Juha linjaa. - Laki tulee voimaan tämän vuoden kesäkuussa ja siitä lähtee siirtymäaika. Nyt kesäkuussa palveluiden ei tarvitse vielä olla valmiita, mutta siitä ryhdytään laskemaan eri näköisille palveluille erilaisia siirtymäaikoja. Ei kannata odottaa siirtymäajan loppuun, vaan kannattaa lähteä liikkeelle nyt. Kun palveluita seuraavan kerran uusitaan, niin siinä yhteydessä kannattaa huomioida, että ne täyttävät myöskin uuden lain vaatimukset ja laittaa ne samalla kuntoon. Sitten kun siirtymäajat on käytetty loppuun ja on se viimeinen hetki, ei tarvitse enää lähteä viime hädässä tekemään mitään, vaan kaikki palvelut ovat jo valmiina kun sitä edellytetään.

- Viime vuosina jos olen antanut jostain yksityissektorin mistä tahansa palvelusta palautetta, erityisesti ehkä verkkopalveluista, että tämä ei nyt ole ihan saavutettava, niin olen saanut vastaukseksi sellaisen, että ”OK, kiitos palautteesta, laitetaan tämä tonne koodareille tiedoksi ja backlogille mukaan.” Mutta niiden prioriteetti on jossain tasolla nolla, että niitä tehdään sitten ehkä kun muilta kiireiltä ehtii. Ja se on aika huono tie, Ronja toteaa.

- Jos teillä on siellä minkä tahansa palvelun backlogilla mitä tahansa huomioita siitä, että saavutettavuutta voisi parantaa, niin mä ehkä alkaisin vähitellen nostaa niiden prioriteettia korkeammaksi.

Onko olemassa mitään sellaista nykyistä palvelua, mistä kannattaisi ottaa mallia? Miten saavutettavuus on hoidettu hyvissä ajoin jo ennakoiden?

- Tuo on paha kysymys. Tekisi mieli antaa esimerkiksi vaan jotain jenkkipalveluita, mutta siellä on lainsäädäntö jo pidempään velvoittanut. Esimerkiksi audiovisuaalisissa palveluissa Netflix on tosi hyvä näkövammaisena, ainakin saavutettavuuden kannalta, Ronja kehuu.

- Esimerkiksi itsepalvelulaitteista löytyy Euroopastakin hyviä esimerkkejä. Olen sekä Madridissa että Lontoossa törmännyt metroasemalla lippuautomaattiin, jossa oli pistekirjoituksella merkintöjä.

- Samoin Espanjassa matkalipun leimauslaite bussissa oli toteutettu sillä tavalla, että siellä leimauslaitteen alapinnassa, piilossa katseilta, on piilotettuna accessibility-nappi. Eli kun näkövammainen tietää napin olemassaolon, niin hän osaa laittaa kätensä sinne lipunleimauslaitteen alapintaan ja sormella tuntee sen napin, ja kun hän painaa sitä nappia, niin se lippuautomaatti alkaa puhua. 

Vaikka säännökset tulevat voimaan vasta vuoden 2025 kesäkuun lopussa, on niihin hyvä alkaa valmistautua jo nyt. Saavutettavuus on meidän kaikkien asia!