Digitalisaation edellytyksenä on, että palvelut ovat lähtökohtaisesti kaikkien kansalaisten saavutettavissa ja käytettävissä. Tämä edellyttää palvelun käyttäjien erilaisuuden huomioimista kaikissa palvelukehityksen vaiheissa. Suurella osalla ihmisistä on pysyväisluonteisia haasteita aistien käytössä, motoriikassa tai kognitiivisissa taidoissa. Kaikilla palvelujen käyttäjillä on sen sijaan ajoittaisia rajoitteita näkemisessä, kuulemisessa, käsien käytössä sekä kyvyssä käsitellä, vastaanottaa, soveltaa ja käyttää tietoa. Jopa maanantain ja perjantain välillä samalla ihmisellä voi olla suuria eroja kognitiivisessa kapasiteetissa, saatikka kovassa kiireessä tai stressaavassa tilanteessa.
Kun palvelut suunnitellaan käytettäviksi haasteellisimmille käyttäjille, niistä tulee helppokäyttöisempiä kaikille – vai oletko joskus törmännyt palveluun, joka olisi liian helppo käyttää tai liian selkeä?
Pieni polku metsän halki vie
Palvelun suunnittelun perustana on palvelun tarkoitus, palvelun käyttäjien tunnistaminen ja heidän tarpeidensa ymmärtäminen. Palvelumuotoilua ja käyttöliittymäsuunnittelua ohjaavat käyttötapaukset, jotka kuvaavat toimintoja, joita käyttäjien palvelussa tulee voida suorittaa. Näiden huolellinen miettiminen ja niihin palaaminen ovat tärkeitä, jottei palveluun muodostuisi tarpeettomia toimintoja ja elementtejä. Käyttötapaukset ovat myös julkaisun jälkeen oleellisia tehokkaassa ja tarkoituksenmukaisessa käytettävyys- ja saavutettavuustestauksessa.
Palvelun ylläpitovaiheessakin tulee säännöllisesti testata palvelupolkujen saavutettavuutta ja käytettävyyttä. Pienetkin muutokset sivustokokonaisuuden kehityksessä voivat tuoda tullessaan mutkia palvelukokemuksen sujuvuudelle. Hämmästyttävän usein törmää tilanteeseen, jossa palvelun omistaja ei osaa nimetä palvelunsa tärkeimpiä käyttötapauksia.
Haastavampien, niin sanottujen erityiskäyttäjien ottaminen mukaan käyttäjätestauksiin jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on hyödyllistä, sillä he ovat erityisen herkkiä käytettävyysongelmille. Erityiskäyttäjätestausten tulosten analysointi vaatii kuitenkin hyvää saavutettavuuden asiantuntemusta, jotta tuloksista osataan poimia palvelusta riippumattomat seikat, kuten esimerkiksi apuvälineen käyttötaidot.
Yhteistyössä on voimaa
Teknisesti saavutettavuusvaatimusten täyttäminen ei ole vaikeaa. Tärkeintä on, että vaatimukset huomioidaan jo kehittämisen alusta alkaen. Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun suunnittelijat ja kehittäjät tekevät kiinteää yhteistyötä ja kommunikoivat ratkaisutavoista. Tämä voi olla hyvin hedelmällistä ja antoisaa.
Usein näin ei kuitenkaan ole, vaan suunnitelmat siirtyvät kehittäjän ratkaistavaksi ”liukuhihnalla” ilman, että helppokäyttöisyys- ja saavutettavuusnäkökulmia on suunnitteluvaiheessa juurikaan pohdittu. Suurin osa saavutettavuuteen ja helppokäyttöisyyteen liittyvistä ongelmista ovat peruja suunnitteluvaiheesta.
Inklusiivisen käyttäjäkokemuksen huomioimisesta on tullut joissain tapauksissa jopa valtti palvelukehitykseen ja yhteistyöhön. Se on selkeyttänyt palvelulta vaadittavia ominaisuuksia ja tuonut uusia lähestymistapoja niiden ratkaisemiseen. Tiedän organisaatioita, joissa on yksittäisessä projektissa siirrytty inklusiivisempaan suunnitteluprosessiin saavutettavuusvaatimusten vuoksi ja huomattu uusi toimintatapa niin tehokkaaksi, että siitä on tullut pysyvä tapa toimia.
Design System tehokkaamman palvelutuotannon tukena
Design Systemit ovat tulleet jäädäkseen. Aluksi ne olivat lähinnä sähköisinä brändin hallinnan ja visuaalisen suunnittelun ohjeistoja ja materiaalipankkeja, mutta nykyään ne saattavat sisältää hyvinkin kattavasti jopa vaatimusten mukaisen käyttäjäkokemuksen varmistamiseen liittyvää materiaalia ja ohjeistusta. Erittäin hyödyllistä on varmistaa myös design-elementtien, mallinteiden, väriyhdistelmien ja toiminnallisten komponenttien saavutettavuus jo ennen kirjastoon julkaisua sekä myös ohjeistaa, mitä tulee huomioida, kun komponenteista rakennetaan palvelumoduuleja. Kannatettavaa on, että Design System -työryhmässä olisi mukana, tai ainakin säännöllisesti käytettävissä, saavutettavuuden erityisasiantuntija.
Parhaimmillaan Design System toimii kokonaisvaltaisena suunnittelujärjestelmänä digitaalisille palveluille ja tuotteille, joka yhdenmukaistaa palvelun laatua ja käyttäjäkokemusta sekä lisää palvelun omistajan oman palvelukokonaisuuden hallintaa ja vähentää riippuvuutta toimittajista.
Digitaalinen vastuullisuus
Yhteiskunnallinen vastuullisuus ja sen määrittely ja mittaaminen on usean organisaation johdon fläppitaululla jo siirtynyt osaksi strategiaa. Vastuullisuutta lähestytään ympäristövastuun näkökulmasta, mikä on hieno asia. Yhdenvertaisuus ja sitä kautta digitaalinen vastuullisuus on myös noussut vahvasti keskusteluun.
Palveleeko organisaatio ainoastaan joitain asiakkaita vai lähtökohtaisesti kaikkia asiakkaita? Applen CEO Tim Cook on todennut, että Applella ei ole erityistä saavutettavuusagendaa, vaan yrityksen tuotteet ja palvelut suunnitellaan kaikille asiakkaille. Tätä ajatusta Apple on erittäin menestyksekkääksi toteuttanut. Esimerkiksi näkövammaiset älypuhelinkäyttäjät lähes poikkeuksetta käyttävät iPhonea ja muita Applen tuotteita.
Digitaalinen vastuullisuus on paitsi reilu ja oikea tapa toimia myös liiketaloudellisesti kannattavaa. Iso-Britanniassa on arvioitu, että saavutettavuushaasteiden kanssa kamppailevien kotitalouksien ostovoima olisi vuositasolla jopa 265 miljardia puntaa*. Tästäkin syystä isot kansainväliset verkkokaupat huolehtivat palveluidensa helppokäyttöisyydestä ja saavutettavuudesta.
Palvelun suunnitteluratkaisuja tehtäessä tulee aina huomioida, ottaako mukaan vai mahdollisesti sulkeeko pois asiakkaita. Inklusiivinen suunnittelu korostaa käyttäjien monimuotoisuuden ymmärtämisen merkitystä päätösten tekemiseen ja siten mahdollisimman monien ihmisten huomioimiseen ja osallistumiseen. Käyttäjien monimuotoisuus kattaa kykyjen, tarpeiden ja pyrkimysten vaihtelut.
Julkaistu: 18. toukokuuta 2022
