Kuinka verkkopalveluiden saavutettavuus parantaa käytettävyyttä

Haastattelimme käytettävyyden ja saavutettavuuden suhteesta Rolf Södergårdia, joka on yksi Eficoden kokeneimmista käytettävyys- ja saavutettavuusasiantuntijoista. Hän kertoi miten saavutettavuuden hyväksi tehdyt muutokset voivat parantaa myös palveluiden käytettävyyttä ja miten saavutettavuuteen ja käytettävyyteen liittyviä asioita kannattaa lähteä käytännössä korjaamaan. 

Mitä yhteistä on saavutettavuudella ja käytettävyydellä?

"Saavutettavuushan on käytettävyyttä ihmisille, joilla on esimerkiksi iän tai sairauden tuomia rajoituksia. Erityisesti iän tuomat rajoitteet näkökyvyn suhteen tulevat toisinaan vastaan ihan puhtaissa käytettävyystesteissä, sillä ongelmia saattavat aiheuttaa vaikkapa liian heikot kontrastit tai pienet fontit."

Onko tilanteita, joissa verkkopalvelun saavutettavuusongelmien korjaaminen parantaa myös palvelun käytettävyyttä? 

"Saavutettavuus ja käytettävyys ovat joiltain osin ihan samaa asiaa, kuten vaikkapa kognitiivisten rajoitteiden osalta. Ei ole ihan helppo keksiä kognitiivisen saavutettavuuden parannusta, eli muun muassa lukemisen helpottamista ja muistikuormaa vähentävää tapaa toteuttaa asiat, joka ei samalla parantaisi myös käytettävyyttä. 

Myös hyvän saavutettavuuden vaatima näppäimistökäyttö voi olla kokeneille käyttäjille hyvää käytettävyyttä, sillä lomakkeita täyttäessään tottunut käyttäjä voi kokea hiireen tarttumisen hidastavaksi."

Onko joidenkin saavutettavuusasioiden huomioonottaminen haitallista käytettävyyden kannalta?

"Saavutettavuus ja käytettävyys menevät harvoin ristiin. 

Ehkä yksi on kohdistuksen vieminen automaattisesti sivun ensimmäiseen syöttökenttään. Tästä esimerkkinä käyttäjätunnuskenttä kirjautumissivulla. Jos ennen kenttää on oleellista informaatiota, ruudunlukijakäyttäjä helposti missaa sen, koska ei ymmärrä, että hänen pitäisi siirtyä taaksepäin etsimään tietoa. Toisaalta jos kohdistusta ei viedä kenttään automaattisesti, se saattaa ärsyttää näkevää käyttäjää, joka joutuu klikkaamaan kenttää."

Miten lähtisit korjaamaan verkkopalvelun saavutettavuutta ja käytettävyyttä käytännössä?

"Vaikka saavutettavuuden ja käytettävyyden kehittäminen vaativatkin omat tutkimusmenetelmänsä, molempia voidaan parantaa rinnakkain.

Käytettävyyden parantamisen kultainen standardi on käytettävyystesti, jossa tuotteen todellisen käyttäjäryhmän edustajat suorittavat tuotteella testitehtäviä. 

Testillä etsitään tuotteesta käytettävyyden ongelmakohtia, joita parannetaan jatkokehityksessä. 

Saavutettavuudessa puolestaan saavutettavuuden asiantuntija-arviointi on keskeinen menetelmä, sillä automatisoidut työkalut pystyvät löytämään vain osan ongelmakohdista.

Keskeisimpänä erona on se, että käytettävyyttä voidaan tutkia jo tuotekehitysprosessin hyvin varhaisessa vaiheessa, tarvittaessa pelkkien luonnosten pohjalta. Saavutettavuudesta sen sijaan voidaan sanoa tuossa vaiheessa hyvin vähän, eli se vaatii jo enemmän teknistä toteutusta työn taustaksi. Toki joitain ongelmakohtia voidaan löytää ja korjata jo siinä vaiheessa, kun visuaalista ulkoasua on olemassa tarpeeksi."

Miten se tapahtuu käytännössä samanaikaisesti?

"Molempien kehittäminen samanaikaisesti onnistuu hyvin, kun valitaan kumpaankin sopivat menetelmät ja palvelua tai tuotetta tutkitaan kummankin osalta. Meillä Eficodella on tehty joillekin palveluille rinnakkain sekä käytettävyyden että saavutettavuuden asiantuntija-arviointia, jolloin kummankin osa-alueen ongelmat on löydetty ja pystytty korjaamaan.

Käytettävyys on luonteeltaan iteratiivista, eli sitä parannetaan jatkuvasti tuotetta kehitettäessä. Myös saavutettavuusparannusten toimivuus on syytä tarkistaa vielä niiden toteuttamisen jälkeen."

Miten käytettävyys ja saavutettavuus ovat kulkeneet käsi kädessä ajan mittaan?

"Ennen saavutettavuusdirektiiviä saavutettavuus oli harvojen palvelujen kuriositeetti. EU-direktiivi on tehnyt asialle tosi hyvää, ja nyt parissa vuodessa saavutettavuus on noussut tuote- ja palvelukehityksen ytimeen. 

Jää nähtäväksi, kuinka tärkeäksi osaksi se tulee myös niitä tuotteita ja palveluja, jotka eivät kuulu direktiivin ja lain piiriin. Toivon, että tulevaisuudessa kaikki palvelut ovat oletusarvoisesti saavutettavia."