Design Sprint on parhaimmillaan ns. hopealuoti tuotteen tai palvelun nopeassa testaamisessa: viidessä päivässä on todettu ongelma, ideoitu, päätetty, luonnosteltu ja testattu ratkaisu. Kun luottaa Design Sprintin prosessiin, se myös tuottaa tulosta. Design Sprint sellaisenaan toki testaa yhden keskeisen haasteen, mutta sen sivutuotteena oppii myös muutakin sekä Design Sprintin osia voi hyödyntää muissa yhteyksissä.
Design Sprint on monesti koestettu metodi meilläkin niin paikan päällä kuin etänäkin. Menetelmästä saatavat hyödyt ja käyttötapaukset voidaan palastella useaksi opiksi. Saat meiltä myös koulututusta metodiin, mikäli haluat oppia sprintistä etkä vielä ottaa sitä käyttöön. Tässä blogissa pohdin sitä, millaisissa tapauksissa Design Sprintiä tai osia siitä voi käyttää.
Design Sprint itsenäisenä projektina ja oppimisalustana
Design Sprint on erinomainen tapa koestaa tuote, palvelu tai sen aihio käyttäjälähtöisesti. Sen lisäksi Design Sprint on tehokas tapa oppia asiakasymmärryksen keruusta, asiakaslähtöisen ongelman rajaamisesta, fasilitoinnista, päätöksenteosta, ideoinnista, asiakashaastatteluista ja kustannustehokkaasta prototypoinnista. Design Sprint on työkaluja, kustannustehokkuutta ja käyttäjälähtöisyyttä.
Design Sprint osana isompaa kokonaisuutta
Puhumme usein Design Sprintin yhteydessä siitä, kuinka vaikea on tunnistaa validia ongelmaa ilman riittävää asiakasymmärrystä. Siksi ennen kuin edes tunnistetaan koestettava ongelma tai haaste, on syytä kerätä asiakas- tai käyttäjädataa. Toisinaan datan keruu dokumentointeineen ja työvälineineen on lopulta massiivisempi projekti kuin itse Design Sprint.
Useammin kuitenkin Design Sprint on alkusysäys asiakaslähtöiselle kehittämiselle kuten Otavan Opepalvelussa oli kyse. Käyttäjillä testattu prototyyppi on vasta saanut go/no go -signaalin mahdollisine muutosehdotuksineen, mutta varsinainen toteutus ja jalkauttaminen edellyttää vielä työtä. Tämä on juuri meidän organisaatiomme keskeistä yhteisosaamista, jossa huomioidaan käyttäjä/ asiakas (CX), tekninen toteutus ja tapa (DevOps tai Agile) sekä käyttöliittymän design (UI). Design Sprintissä koestetaan niin palvelu kuin yhteistyökumppanuuskin eli luodaan suuntaviivat ja testaus molempiin - nopeasti oppien.
Design Sprintin opit ovat hyödynnettävissä muissa yhteyksissä
Design Sprint on niin näppärä ja tarkkaan määritelty, että osallistuja ei aina edes ehdi huomata, mitä timanttisia oppeja siitä voi ottaa mukaansa. Design Sprintin ideointikeinoja on kenties hyödynnetty eniten muissakin työpajoissa ja aivoriihissä.
Päätöksenteko on tuotteistettu jokseenkin niin hyvin, että se on suorastaan helppoa. Äänestäminen ja roolitus ohjaavat kohti päätöstä. Lisäksi Design Sprint muistuttaa, kuinka tärkeää roolitus tiimissä ylipäätään on, jotta yhteistyö sujuu jouhevasti.
Mikäli fasilitoija on omasta organisaatiostanne, hän saa supertaidot fasilitointiin, koska Design Sprint edellyttää osaamista, sitoutumista ja keskittymistä fasilitointiin. Toinen erityinen taito, joka kehittyy, on oikeanlaisten kysymysten laatiminen. Käyttäjätestauksessa tulee huomanneeksi ja siten kehittyneeksi kysymysten laatijana. Jos testaus ei onnistu, johtuuko se kysymyksistä vai tuotteesta? Lisäksi Design Sprintin testaus on sekin hyödynnettävissä eri yhteyksissä. Käyttäjätestauksen ei tarvitse olla raskas ponnistus, vaan hyvin järjestettynä se voi olla kepeä. Lopulta Design Sprintissä ei ujostella prototyypin suhteen. Ns. goldilocks-laatu riittää. Ei tarvitse rakentaa kaikkia osia tai koko lännen kaupunkia, saluunan fasadi ja ovet riittävät.
Voit tutustua Design Sprintiin etänä tästä ja muihin keisseihimme esim. tästä. Me Eficodella koulutamme Design Sprintiä sekä ennen kaikkea sprinttaamme asiakkaidemme kanssa. Kysy meiltä, sopiiko Design Sprint teille, niin toteutetaan se yhdessä oppien ja palvelua testaten!
Julkaistu: 27. kesäkuuta 2022
Päivitetty: 15. joulukuuta 2023
