Mitä eroa on saavutettavuudella ja inklusiivisuudella?

Saavutettava palvelu on myös inklusiivinen

Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että mahdollistetaan erilaisten käyttäjien, esimerkiksi vammaisten henkilöiden, ikääntyneiden tai muiden erityistarpeita omaavien henkilöiden, yhdenvertainen pääsy ja käyttö tuotteisiin, palveluihin ja järjestelmiin. 
Saavutettavuus-termi koskee erityisesti pitkäaikaisia rajoitteita omaavia henkilöitä muttei rajoitu heihin, vaan huomioi lyhytaikaisiarajoitteita, kuten meluisia olosuhteita, joissa on mahdotonta kuulla kunnolla tai ollenkaan, tai jos henkilöllä on käsi paketissa.

Saavutettavuudella pyritään varmistamaan, että käyttäjät voivat käyttää tuotetta tai palvelua riippumatta rajoittavista ominaisuuksista. Saavutettavuus edellyttää harkittujen käyttöliittymien ja toimintojen suunnittelua sekä niiden toteutusta niin, ettäerilaisia pitkäkestoisia rajoitteita omaavat käyttäjät voivat hyödyntää palvelua tai tuotetta mahdollisimman sujuvasti.

Saavutettavuus voi tarkoittaa esimerkiksi verkkosivustojen ja sovellusten suunnittelua siten, että ne ovat käytettäviä esimerkiksi näkövammaisille tai kuulovammaisille henkilöille. Tällaisia ratkaisuja ovat esimerkiksi riittävän kontrastin varmistaminen, mahdollisuus tekstikoon suurentamiseen ilman sisällön menetystä, kuville ja kuvakkeille kuvaavien tekstivastineiden lisäämistä ja videoiden tekstittäminen sekä ruudunlukuohjelmien tukemista.

Inklusiivisuus taas tarkoittaa suunnittelua ja ajattelutapaa, joka sisältää monimuotoisuuden ja moninaisuuden huomioon ottamisen suunnitteluprosessin alusta loppuun. Inklusiivisessa suunnittelussa pyritään varmistamaan, että kaikki käyttäjät voivat tuntea itsensä tervetulleiksi ja osallisiksi koko palvelun tai tuotteen suunnitteluprosessissa ja sen lopputuloksessa. Inklusiivisuus edellyttää suunnitteluprosessin monipuolistamista ja erilaisia näkökulmia huomioivaa ajattelutapaa, jolloin erilaiset käyttäjät voivat kokea tuotteen tai palvelun omakseen yhdenvertaisina.

Inklusiivisuudella tarkoitetaan yhdenvertaista ja syrjimätöntä sekä kaikkia osallistavaa ja mukaan ottavaa toimintatapaa.
- Työterveyslaitos

Saavutettavassa palvelussa on huomioitu erityisesti erityisryhmät kun taas inklusiivinen huomioi kaikki ketään syrjimättä. Molempien tavoitteena on joka tapauksessa edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa käyttäjien välillä.

Esteettömyys on saavutettavuuden fyysinen vastinpari

Esteettömyys viittaa esteettömään fyysiseen ympäristöön. Esimerkiksi pyörätuolia käyttävälle on tarjottava esteetön pääsy kivijalkaliikkeeseen.

Viime aikoina on puhuttu paljon EU:n esteettömyysdirektiivistä, mikä tuli voimaan jo vuonna 2019 ja sen soveltaminen alkaa 28.6.2025. Direktiivi edellyttää, että tuotteet ja palvelut on tehtävä esteettömiksi määräaikaan mennessä. Vaikka esteettömyys koskettaa fyysistä ympäristöä ja tuotteita, itse esteettömyysdirektiivi hämäävästä nimestään huolimatta koskettaa sekä fyysisiä että digitaalisia ympäristöjä.

Kaikille ihmisille tulee turvata esteetön fyysinen ja/tai saavutettava digitaalinen ympäristö. Moni organisaatio onkin jo herännyt direktiivin vaatimuksiin, mutta monella on vielä paljon tehtävää.

Käytettävyys on kaiken perusta

Lopulta se, että palvelu tai tuote on käytettävä, on kaikkein oleellisinta. Käytettävä palvelu on turvallinen, tehokas ja sujuva käyttää sekä parhaimmillaan tuottaa hyvää käyttäjäkokemusta. Jos palvelu sutii jo käytettävyyden osalta, inklusiivisuudella, saavutettavuudella ja esteettömyydellä ei juurikaan ole merkitystä. Palvelun tulee olla ensi sijassa käytettävä, muuten se on turha.

Suunnittele ensi sijaisesti käytettävä tuote tai palvelu. Mieti asiakkaasi ja muotoile heille inklusiivinen palvelu, joka huomioi asiakkaittesi erilaiset ja moninaiset käyttötilanteet. Varmista samanaikaisesti, että palvelusi on esteetön tai saavutettava pitkäaikaisia rajoitteita omaaville ja että se ei ole esteettömyysdirektiivin vastainen. Näin se on saavutettava/esteetön, inklusiivinen ja käytettävä.

Kuvitteellinen Musa-palvelu on käyttökokemukseltaan erinomainen

Leena ja Leevi ovat molemmat musiikkipalvelu Musan käyttäjiä. Leena on digineuvoja ja yksinhuoltajaäiti. Leevi on ms-tautia sairastava musiikkituottaja, jolla on vaihtelevaa lihasspastisuutta ja heikkonäköisyyttä. He käyttävät Musaa mieluiten, koska se on helppokäyttöinen ja intuitiivinen. Leevi käyttää sitä myös siksi, että sitä voi heikon näön päivinä käyttää palvelua ruudunlukijalla.

Musa on huomioinut esteettömyysdirektiivin ja muotoillut palvelustaan saavutettavan, ja siksi sillä on laaja innokas fanikunta myös rajoitteita omaavien parissa. Leena käyttää joskus Musaa osallistaen pienet lapsensakin, jotka mieluiten istuvat hänen sylissään. Koska Musa on inklusiivinen, se on suunniteltu niin, että lapsetkin voivat sitä käyttää selkeällä ja värikkäällä Musa-sovelluksella.

Musa on saavutettava, inklusiivinen ja käytettävä. Se saa vuodesta toiseen huippupalautetta käyttäjiltään, jotka vapaaehtoisesti suosittelevat sitä tutuilleen. Musan kasvu on huomioitu maan johtavissa talouslehdissä ja joka kerta perustajat kertaavat, että Musan menestyksen perusta piilee erilaisten asiakkaiden erilaisten tarpeiden tunnistamisessa.