Näin varmistat mobiilisaavutettavuuden päivittyneen WCAG 2.1 -kriteeristön avulla

Mobiilipalveluiden saavutettavuuden kehittämiseen on tullut konkreettista apua, kun kesäkuun alussa päivittyneeseen kansainväliseen WCAG 2.1. -kriteeristöön on lisätty mobiilisaavutettavuusvaatimuksia. WCAG 2.0 -kriteeristön mukaisesti toteutetut verkkosivut ovat pitkälti saavutettavia myös mobiilissa, mutta esimerkiksi kontrastin ja responsiivisuuden vaatimukset sekä virheiden välttämisen tärkeys nousevat uusina asioina esiin WCAG 2.1 -kriteeristössä.

Istut metrossa, luet uutisia puhelimelta ja kuulet yhtäkkiä hyvin nopeaa koneellista puheensorinaa. Kääntyessäsi katsomaan huomaat, kuinka sokea nainen selaa pimeää matkapuhelintaan kuunnellen uskomattoman nopeaa ruudunlukijaansa. Samalla huomaat vastapäätä istuvan eläkeläisen, joka tärisevin käsin testailee uutukaista älylaitettaan ja yrittää hahmottaa, miten kaikki siinä oikeastaan toimii.

Mobiililaitteet ovat arkipäivää yhä suuremmalle joukolle, ja kaikilla pitäisi olla yhtäläiset mahdollisuudet käyttää niitä. Jopa sairaaloissa lainataan mobiililaitteita samaan tapaan kuin muita apuvälineitä. Viimeistään nyt on siis aika huomioida käytettävyyden lisäksi myös saavutettavuus mobiilipalveluissa.

WCAG 2.0 mukaisesti toteutetut verkkosivut pitkälti saavutettavia myös mobiilissa

Asia on huomattu myös kansainvälisellä tasolla. EU:n saavutettavuusdirektiivi määrää, että julkisten organisaatioiden mobiilisovellusten on oltava saavutettavia vuoden 2021 kesään mennessä. Yhtäläisesti myös kansainväliset kriteeristöt pyrkivät pysymään ajan hermolla, ja kesäkuun alussa päivittynyt saavutettavuuden käytetyin kriteeristö WCAG (Web Content Accessibility Guidelines) 2.1 kiinnittää vahvasti huomiota myös mobiilisaavutettavuuteen.

Verkkosivustojen mobiiliversioiden saavutettavuutuuteen liittyen on tarjolla hyviä uutisia. Mikäli verkkosivuston saavutettavuudesta on huolehdittu jo tietokoneversiota kehitettäessä WCAG 2.0 -kriteeristöä käyttäen, on se myös responsiivisena mobiilissa hyvin pitkälti saavutettava. Jotkut asiat korostuvat tosin vielä entisestään mobiilikäytössä. Esimerkiksi kontrastien merkitys kasvaa, sillä mobiililaitteita käytetään usein ulkona päivänvalossa, jolloin näytön kirkkaus ei ole läheskään samaa tasoa kuin tietokoneella.

Toisaalta mobiililaitteet ovat myös itse suoraan vaikuttaneet myönteisesti saavutettavuuden yleiseen kehittymiseen. Esimerkiksi yhä ytimekkäämmät ja intuitiivisemmat käyttöliittymät ovat yleistyneet, kun suunnittelijat pyrkivät säästämään tilaa pienillä näytöillä. Näin keskitytään oleelliseen ja vältetään paremmin suuria tekstimassoja, mikä auttaa lukihäiriöisiä, kognitiivisista vaikeuksista kärsiviä sekä huonosti näkeviä.

Myös tekstin suurentaminen on nykyään helppoa, kun lähes kaikki sivustot ovat responsiivisia. Responsiivisuus onkin hyvin oleellista saavutettavuuden kannalta. Se nousee esiin esimerkiksi uudistetun WCAG 2.1 -kriteeristön vaatimuksessa, jonka mukaan sisällön vaaka- ja pystyvierityksen ei tulisi olla tarpeen edes 400% suurennuksella, ellei kyseessä ole esimerkiksi kuva.

Saavutettavuus­kriteeristö huomioi mobiilikäytön erityispiirteet

WCAG 2.1 tuo kuitenkin pöydälle myös uusia asioita, jotka koskevat pelkästään mobiililaitteita. Kaksi ohjeiston vaatimusta liittyy esimerkiksi siihen, että joillakin mobiililaite saattaa olla kiinnitettynä vaikkapa pyörätuoliin, eikä sen asentoa pysty vaihtamaan. Tällöin sisältöä ei pitäisi lukita tiettyyn puhelimen asentoon eikä toimintojen pitäisi olla pelkästään sen varassa, että laitetta esimerkiksi käännellään tai heilutetaan.

Heiluttamisen ja liikuttamisen lisäksi mobiililaitteet tarjoavat muitakin vuorovaikutusmahdollisuuksia kuten eleet. Ne voivat kuitenkin olla joillekin käyttäjille vaikeita tai mahdottomia. Jos käyttäjä ei esimerkiksi pysty hyödyntämään kahden sormen elettä kartan suurentamiseen, käyttöliittymässä on oltava myös suurennuspainikkeet, joita voi käyttää vaikkapa stylus-kynällä.

Pienellä näytöllä on myös suurempi riski osua väärään kohtaan, erityisesti jos kädet tärisevät, keskittyminen herpaantuu tai sattuu vain olemaan nakkisormet. Siksi on tärkeää, että toiminto toteutetaan vasta, kun sormi nostetaan, jolloin vahinkoja pystytään paremmin välttämään. Myös helppo toiminnon peruminen on entistä tärkeämpää.

On myös muita asioita, joilla voidaan kehittää mobiilisaavutettavuutta, vaikka niitä ei WCAG 2.1 -kriteeristössä yleisimmällä AA-tasolla erikseen vaadita. Esimerkiksi lomakkeiden täyttämistä voi helpottaa tarjoamalla automaattisesti kenttään parhaiten sopivaa näppäimistöä, kuten numeronäppäimistöä puhelinnumeroa varten. Sovelluksissa käytettäviin eleisiin kannattaa tarjota selkeätä ohjeistusta ainakin ensikäytössä, ja toki on tärkeää myös kiinnittää huomiota painikkeiden riittävään kokoon ja etäisyyteen toisistaan.

Mobiilipalveluille suunnatut kriteerit hyvä ottaa jo nyt sovelluskehitykseen mukaan

Saavutettavuusdirektiivin  vaatimukset mobiilisovellusten osalta on yhä määrittelemättä, mutta todennäköisesti ne tulevat pohjautumaan WCAG 2.1 -vaatimuksiin mobiilipalveluille. Tästä syystä saavutettavuuden kehittäminen myös mobiilipalveluiden osalta kannattaakin aloittaa jo, jotta direktiivin vaatimusten voimaan tullessa ei jouduta suunnittelemaan ja toteuttamaan uudelleen jo kertaalleen tehtyjä asioita.

Kaiken taustalla on kuitenkin se, että mobiililaitteiden käyttö ei varmasti vähene, vaan yhä useampi kuluttaja ja kansalainen ottaa uudet laitteet haltuun iästä ja lähtökohdista riippumatta. Uusia käyttötapoja on yhä tärkeämpää tukea, ja näiden uusien kriteerien ja konventioiden avulla ollaankin taas askelta lähempänä tasa-arvoisempaa digiyhteiskuntaa.

Eficodella on monipuolinen ja laaja kokemus verkkopalveluiden saavutettavuuden arvioinnista, testaamisesta ja kehittämisestä. Me myös koulutamme palveluntuottajia saavutettavuus-asioissa ja toteutamme saavutettavia verkkopalveluita. Mikäli kiinnostuit, ota yhteyttä Sofiin sofi.weckman@eficode.com, 040 536 3335.