Järjestimme yhteistyössä Näkövammaisten liiton ja Annanpuran kanssa verkkokyselyn, jonka avulla kartoitettiin ruudunlukijakäyttäjien verkkopalveluiden käyttötottumuksia.
Kysely koostui viidestä osiosta, joissa oli yhteensä 66 kysymystä. Kysymyksistä suurin osa oli vapaaehtoisia, minkä takia vastausten määrät vaihtelevat. Tässä postauksessa esitetään otteita tutkimuksen tuloksista, ja valitut vastaukset pohjautuvat seuraavaan neljään tutkimuskysymykseen:
- Mitkä ovat suosituimmat käyttöjärjestelmät, verkkoselaimet ja ruudunlukijat tietokoneella ja mobiililaitteilla?
- Miten ruudunlukijakäyttäjät navigoivat verkkosivuilla tietokoneella ja mobiililaitteilla?
- Miten käyttötottumukset eroavat eri palvelutyypeissä?
- Mitkä ovat verkkopalveluiden merkittävimmät saavutettavuushaasteet?
Ketkä kyselyyn vastasivat?
Kysely suunnattiin pääasiassa Näkövammaisten liiton jäsenille ja siihen saatiin yhteensä 244 vastausta. Vastaajista miehiä oli 56,5 % ja naisia 42,7 %. Suurin ikäluokka oli yli 60-vuotiaat (48 %), kun taas 36,9 % vastaajista oli 41-60 vuotta, 13,9 % 21-40 vuotta ja 1,2 % 0-20 vuotta vanhoja. 95 % vastaajista äidinkieli oli suomi, mutta myös ruotsinkielisiä vastauksia kerättiin. Edustettuina oli 64 Suomen kuntaa. Näkövamman lisäksi yleisimpiä rajoitteita olivat motorinen rajoite (54,3 %), kuurous tai heikko kuulo (47,7 %) sekä kognitiivinen rajoite (15,7 %).
Mitkä ovat suosituimmat käyttöjärjestelmät, verkkoselaimet ja ruudunlukijat tietokoneella ja mobiililaitteilla?
Tietokoneen käyttöjärjestelmistä suosituin oli selvästi Windows (89,9 %), jonka jälkeen macOS (8,8 %) ja Linux (1,3 %). Mobiiliympäristössä iOS (70,5 %) oli huomattavasti Androidia (29 %) ja Symbiania (0,5 %) suositumpi.
Verkkoselaimista suosituin oli tietokoneella Google Chrome (35,7 %) sekä Microsoft Edge / Internet Explorer (26,4 %). Mozilla Firefox (22,6 %) oli Safaria (11,2 %) suositumpi. Mobiiliselaimista puolestaan Safari (52,1 %) sijoittui ensimmäiseksi, Google Chrome (29,2 %) toiseksi ja Mozilla Firefox (8,1 %) kolmanneksi, kun taas Microsoft Edge / Internet Explorer (3,4 %) oli harvemmin käytetty.
Suosituin ruudunlukija tietokoneella oli NVDA (31,4 %) , jonka jälkeen JAWS (25,7 %) ja VoiceOver (17,2 %).
Suosituin ruudunlukija mobiililaitteilla oli VoiceOver (78 %) , jonka jälkeen TalkBack for Android (11,3 %) ja Nuance Talks (4,2 %).
Johtopäätös: huomioi saavutettavuus useissa eri ympäristöissä
Koska käytetty ruudunlukija vaikuttaa riippuvan käyttöjärjestelmästä, verkkopalveluiden saavutettavuutta tulisi arvioida kattavasti ainakin seuraavissa ympäristöissä:
1. Tietokoneella
- Windows + Google Chrome / Microsoft Edge + NVDA / JAWS
- macOS + Google Chrome / Safari + VoiceOver
2. Mobiiliympäristössä
- iOS + Safari + VoiceOver
- Android + Google Chrome + TalkBack
Miten ruudunlukijakäyttäjät navigoivat verkkosivuilla tietokoneella ja mobiililaitteilla?
197 vastaajasta 46,7 % tulkitsi verkkosivuja ensisijaisesti otsikoiden avulla, kun taas 28,4 % vastasi hyödyntävänsä verkkosivuille rakennettua hakukenttää navigoinnissa.
Kosketusnäytön ansiosta mobiililaitteet mahdollistavat elementti kerrallaan selaamista vapaamuotoisemman navigointityylin, jota 38,3 % eli enemmistö vastaajista myös ilmoitti hyödyntävänsä.
Johtopäätös: otsikointi on tärkeää, mutta mobiili muuttaa navigointia
Otsikoiden merkitys navigoinnissa verrattuna esimerkiksi linkkien, painikkeiden ja ohjelmallisten alueiden hyödyntämiseen oli huomattava, jolloin sivun otsikoinnin toteuttaminen HTML-otsikkotasoja järjestelmällisesti käyttämällä on tärkeää. Myös hakutoiminnallisuuden saavutettavuuteen on syytä panostaa sen suosion takia.
Kosketusnäytön mahdollistamien eleiden ansiosta mobiililaitteet vaikuttavat muuttavan tapaa, joilla suurin osa vastaajista navigoi verkkosivuilla. Kuitenkin 41,6 % vastaajista sanoi käyttävänsä ruudunlukijaa useammin tietokoneella, kun taas vain 24,6 % käytti ruudunlukijaa useammin mobiililaitteilla.
Miten käyttötottumukset eroavat eri palvelutyypeissä?
Alla olevaan taulukkoon on koottu keskiarvoihin ja suosituimpiin vaihtoehtoihin perustuva tiivistelmä siitä, mitä laitteita ja alustoja suurin osa vastaajista suosii verkkopalvelun tyypistä riippuen. Lisäksi jokaiselle palvelutyypille on merkitty avoimissa vastauksissa eniten mainintoja saanut saavutettava esimerkki (% kaikista maininnoista sulkeissa).
|
Palvelutyyppi |
Suosituin laite |
Suosituin alusta |
Keskiarvoinen arvioitu saavutettavuus |
Eniten mainintoja saaneet saavutettavat esimerkit |
|---|---|---|---|---|
|
Uutissivustot |
Tietokone ja mobiililaitteet |
Verkkoselain |
3,2 (n = 199) |
yle.fi (37,9 %) |
|
Verkkopankit |
Tietokone |
Verkkoselain |
3,2 (n = 196) |
op.fi (24,8 %) |
|
Verkkokaupat |
Tietokone |
Verkkoselain |
2,5 (n = 190) |
verkkokauppa.com (13,8 %) |
|
Julkishallinnon sivut |
Tietokone |
Verkkoselain |
2,8 (n = 197) |
vero.fi (35,9 %) |
|
Sosiaalinen media |
Mobiililaitteet |
Verkkoselain |
2,9 (n = 187) |
m.facebook.com / facebook.com (75,4 %) |
|
Suoratoistopalvelut |
Mobiililaitteet |
Ladattava sovellus |
2,8 (n = 158) |
youtube.com (36,1 %) |
Johtopäätös: suunnittele responsiivisesti
Mobiililaitteiden suosiminen ei välttämättä tarkoita ladattavan sovelluksen käyttämistä, sillä ladattava sovellus oli verkkoselainta suositumpi alusta ainoastaan suoratoistopalveluiden yhteydessä. Koska uutissivustojen ja sosiaalisen median verkkopalveluita käytettiin joko yhtä usein tai useammin mobiililaitteilla kuin tietokoneella, responsiivisuuden tarjoamat mahdollisuudet saavutettavuuteen (mm. navigointi) on syytä arvioida verkkopalvelun mobiiliversion suunnittelussa ainakin mainittujen palvelutyyppien yhteydessä.
Mitkä ovat verkkopalveluiden merkittävimmät saavutettavuushaasteet?
Hyödynsimme myös avoimia haastattelukysymyksiä saadaksemme mahdollisimman totuudenmukaista tietoa vastaajien näkemyksistä. Eräs tällainen kysymys oli “Mikä on merkittävin useimmin kohtaamistasi saavutettavuushaasteista?”.
Analysoimme 85 vapaamuotoista vastausta ja ryhmittelimme ne ensin yhteensä 182 eri mainintaan 30 eri haasteesta. Seuraavaksi nämä haasteet jaoteltiin edelleen seitsemään alla olevassa kuvaajassa esitettyyn kategoriaan.
Vaikka hyödyllisten johtopäätösten tekeminen edellytti yksittäisten vastausten erillistä analysointia, niiden esitetty kategorisointi osoittaa, että mainituista haasteista 50,5 % liittyi siihen, että verkkopalveluiden suunnittelu on joko lähtökohtaisesti liian visuaalista tai niiden rakenne liian monimutkainen ruudunlukijakäyttäjille. Osa näihin kategorioihin lukeutuvista haasteista on huomioitu WCAG-saavutettavuuskriteereissä, mutta osaa ei. Muihin kategorioihin kuuluvat haasteet oli pääosin huomioitu saavutettavuuskriteereissä tai liittyivät teknisiin poikkeuksiin tai osaamiseen.
Johtopäätös: saavutettavuuskriteerien täyttyminen ei kerro kaikkea
Ristiriita verkkopalveluiden suunnittelun ja ruudunlukijan ominaisuuksien välillä luultavasti heikentää käyttäjäkokemusta ruudunlukijalla silloinkin, kun saavutettavuuskriteerit täyttyvät.
Mitä seuraavaksi?
Kokonainen raportti kyselyn tuloksista julkaistaan kesäkuussa 2021. Kyselyn viitteenä käytettiin WebAIMin kansainvälisiä verkkokyselyitä ruudunlukijakäyttäjille, joista viimeisin julkaistu versio on vuodelta 2019.
Julkaistu: 20. toukokuuta 2021
