Saavutettavuuden moniottelija

Aloitit saavutettavuuden asiantuntijana Eficodessa syyskuussa 2019. Kerrotko itsestäsi, millaisia hommia olet tehnyt?

Olen tehnyt saavutettavuuteen liittyviä töitä laajasti. Olen tehnyt pääasiassa saavutettavuuteen liittyvää arviointia, toisissa projekteissa olen taas ollut enemmänkin mukana saavutettavuuden suunnittelussa. Luentoja ja koulutuksia olen myös pitänyt asiakkailla ja tapahtumissa.

Olin kerran pitämässä koulutusta ja käytin esimerkkinä huonosta saavutettavuudesta yhtä erittäin suosittua suomalaista palvelua. Esityksen jälkeen sain tietää, että palvelun suunnittelijat olivat yleisössä, no ainakin viesti meni heille hyvin perille, Ronja naurahtaa.

Ronja syventää saavutettavuuden analyysin usein myös tekniselle puolelle ja pitää koodaamisesta paljon. Ei ihme, että suomen kielen opiskelu vaihtui aikanaan tietojenkäsittelytieteeseen.

Kehitysvammaliitossa tein sovellussuunnittelijana saavutettavaa somepalvelua ja olin tiimin tekninen asiantuntija. 

Miten päädyit Eficodelle?

Bongasin Facebookista Eficoden UX-tutkimustiimin vetäjän Raino Vastamäen ilmoituksen, jossa etsittiin saavutettavuusasiantuntijaa. Kun kävin paikan päällä juttelemassa, asia oli selvä. Täällä saan tehdä monenlaista hommaa. Kouluttamista, luennointia ja tietenkin saavutettavuusarviointeja.  

Mitkä ovat mielestäsi viheliäisimpiä saavutettavuusongelmia?

Kaikista inhottavimpia ovat julkisiin palveluihin liittyvät ongelmat, koska ne asiat on vaan pakko hoitaa. Minun piti vähän aikaa sitten asioida eräässä julkishallinnon palvelussa, mutta palvelu oli niin huonosti suunniteltu, ettei siitä tullut oikein mitään. Siinä oli läppäri lentää seinään.

Myös monet opiskeluun liittyvät verkkopalvelut vievät paljon aikaa tai ovat mahdottomia käyttää. On ärsyttävää alkaa ratkoa saavutettavuuteen liittyviä juttuja, kun haluaisi vain hoitaa sen asian.

Osa ongelmista olisi hyvin helppo korjata, esimerkiksi muuttamalla metatietoja tyyliin ”tämä on painike” tai laittamalla alt-tekstit kriittisissä paikoissa kohdilleen.

Verkkopalveluiden kehittäjien ja suunnittelijoiden kouluttaminen on ehdottomasti se tehokkain tie korjata saavutettavuusongelmia. On parempi tehdä saman tien saavutettavaa kuin tehdä ensin palvelu ja sitten jälkikäteen korjata se saavutettavaksi. Toki palveluiden saavutettavuus pitää aina myös testata tai arvioida. Ei sitä muuten voi olla varma onko kaikki kunnossa.

Tyypillisimpiä saavutettavuusongelmia, joista on hyvä aloittaa:

• Varmista, että sivustoa pystyy käyttämään kokonaan näppäimistöllä ja että käyttäjä näkee visuaalisesti, missä kohtaa sivua on menossa.
• Tarjoa tekstivastineet olennaisille kuville ja kuvakkeille.
• Käytä aina ensisijaisesti HTML:n natiiveja elementtejä sisällön esittämiseen.
• Yhdistä lomake-elementit ja niiden nimiöt (label) toisiinsa
• Merkitse sivun eri sisältöosat maamerkeillä johdonmukaisesti (navigaatio, pääsisältö, alapalkki jne.).
• Käytä otsikoita loogisessa järjestyksessä niin, että otsikkotasojen numerot vastaavat sisällön rakennetta (esim. sivun pääotsikko h1, alaotsikko h2 jne)
• Tarkista, että tekstien ja graafisten elementtien kontrastit ovat riittävän suuria.
• Varmista, että ruudunlukijat lukevat virheilmoitukset.

Mikä on ollut palkitsevinta saavutettavuuden parissa? 

Jos on ollut joku tosi hämärä saavutettavuusongelma, joka ei ole aivan yksiselitteinen, ja sitten kun löytää siihen ratkaisun, se on tosi palkitsevaa. Minussa on sellaista ratkaisukeskeistä koodaaja-insinööri persoonaa ilman muuta.

Millaisia terveisiä haluat lähettää verkkopalveluiden suunnittelijoille?

Kun HTML-kielen perusteet ovat kunnossa, ollaan jo aika pitkällä. Yllättävän usein osa ihan perusasioista ei ole kunnossa. Palatkaa perusteisiin.

Entä saavutettavuusasiantuntijan terveiset palveluiden tilaajille?

Vaatikaa saavutettavuutta. Vielä kaikki sähköisten palveluiden tekijät eivät tee saavutettavaa automaattisesti.

Entä saavutettavuus ja käytettävyys, kuinka ne suhteutuvat toisiinsa? 

Ne ovat osittain päällekkäisiä alueita. Mutta jos tehdään esimerkiksi teknisesti saavutettava, se ei välttämättä ole hyvin käytettävä. Ne ovat toisiaan täydentäviä näkökulmia palveluiden suunnitteluun. Saavutettavuus on käytettävyyttä kaikille.

Entä harrastukset, mitä teet vapaa-ajalla?

Musiikki on lähellä sydäntä, soitan renessanssiluuttua, pääosin solistina. Teen myös paljon käsitöitä. Harrastan myös yleisurheilua. Satasen ennätys on 13,26 ja pituushypyn 4,51. Pituushypyssä olen ollut pari kertaa MM-vitonen. Berliinin EM-parakisoista toin viime vuonna kotiin pronssia pituushypystä sekä kultaa 100 metrin pikajuoksusta.

Eficoden saavutettavuuspalvelut

• Arvioimme ja auditoimme saavutettavuutta
• Autamme saavutettavien palveluiden suunnittelussa
• Koulutamme saavutettavuutta
• Suunnittelemme ja toteutamme saavutettavia palveluita