Saavutettavuus on täällä – oletko valmis?

Kaikkien julkisen sektorin verkkopalveluiden on oltava muutaman vuoden päästä saavutettavia. Saavutettavuus tarkoittaa, että kaikkien kansalaisten mukaan lukien esimerkiksi senioreiden, näkövammaisten, kuulovammaisten ja toimintarajoitteisten on oltava mahdollista käyttää näitä verkkopalveluita. Vaatimus tulee Euroopan unionin saavutettavuusdirektiivistä. Suomessa tämä voi koskettaa jopa noin 6 000 verkkopalvelua ja niiden 20 000 erillispalvelua.

Jatkossa myös kansallinen laki siis määrää, että yleisölle avointen, julkisen sektorin verkkosivujen ja mobiilisovellusten on oltava saavutettavia. Vaatimuksen toteutumista tullaan myös valvomaan, joten pelkät hyvät aikeet eivät tule riittämään.

Saavutettavuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä, että kaikki erilaiset käyttäjät voivat käyttää verkkopalveluita riippumatta iästä, toimintakyvystä, toimintarajoitteista tai muista yksilöllisistä tekijöistä. Aiemmin puhuttiin verkkopalveluiden esteettömyydestä.

Sekä palveluntuottajien että palvelutoimittajien onkin viimeistään nyt hyvä pikaisesti herätä tähän uuteen saavutettavuusvaatimukseen, koska isojen verkkopalveluiden suunnitteleminen ja kehittäminen vievät helposti vuosia ja palveluiden elinkaari on vielä pidempi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kehitettävissä palveluissa on alusta alkaen huomioitava kaikkien kansalaisten yhdenmukaiset käyttömahdollisuudet. Muuten edessä voi olla kallis ja kivinen tie.

Laki saavutettavuudesta koskettaa lähes koko julkishallintoa ja lähes kaikkea sisältöä

Kaikki julkishallinnon ja julkishallinnon omistamien yritysten verkkopalvelut ja mobiilisovellukset, pois lukien muutamat poikkeukset kuten yleisradioyhtiöt, suorat lähetykset sekä arkistot, kuuluvat direktiivin soveltamisalaan. Asia koskee myös yrityksiä jotka tuottavat palveluita julkishallinnolle. Valtiovarainministeriön mukaan Suomessa on yhteensä noin 1 200 julkisen hallinnon organisaatiota, joita lain vaatimukset koskettavat. Luvussa ei edes ole mukana valtion ja kuntien omistamia osakeyhtiötä, joita kriteerit myös todennäköisesti tulevat koskettamaan.

Kyseessä on merkittävä muutos, joka edellyttää, että suunnittelijoiden, toteuttajien ja sisällöntuottajien on jatkossa kyettävä tuottamaan saavutettavia palveluita ja sisältöjä. Tällä hetkellä ainoastaan hyvin harva uuden direktiivin piirissä oleva verkkopalvelu täyttää saavutettavuuden vaatimukset, jotka koskettavat erityisryhmien käyttäjiä kuten näkövammaisia, kuulovammaisia, senioreita. Käytännössä nämä saavutettavuuskriteerit vastaavat pitkälti W3C:n Verkkosisällön saavutettavuusohjeita (WCAG) 2.0.

Oman lisähaasteensa tulee varmasti muodostamaan se, että verkkopalvelut ovat usein eläviä kokonaisuuksia, joita muutetaan ja päivitetään jatkuvasti. Myös päivitysten ja sisällöntuotannon jälkeen palvelun on kuitenkin oltava yhtä saavutettavaa kuin alkutilanteessa. Muun muassa otsikoinnin, kuvien ja linkkien lisäämisen sekä tekstin muokkaamisten jälkeen alkuperäisesti saavutettava palvelu saattaakin olla saavuttamattomassa kunnossa.

Kohti yhdenvertaista digitaalista yhteiskuntaa

Tämän lakimuutoksen tavoitteena on edistää kaikkien kansalaisten mahdollisuuksia toimia täysivertaisesti digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Usein puhutaan näkö- ja kuulovammaisista, mutta kannattaa muistaa myös, että ikäihmiset ovat palveluiden alati kasvava käyttäjäryhmä. Tavoitteena on myös luoda yhdenmukaiset minimitason vaatimukset saavutettavuudelle.

Saavutettavuus ja käytettävyys eivät ole toisiaan korvaavia vaan toisiaan täydentäviä tekijöitä. Teknisesti saavutettavuuskriteerit täyttävä palvelu ei ole välttämättä helppokäyttöinen, tehokas tai miellyttävä palvelu. Asia on myös toisin päin: oletetulle pääkäyttäjäryhmälleen helppokäyttöinen ja selkeä palvelu voi olla esimerkiksi näkövammaiselle hyvin vaikea tai jopa mahdoton käyttää.

Saavutettavuus huomioitu -leima verkkosivustoille

Saavutettavuus huomioitu -leima on Eficoden (ex-Adagen), Näkövammaisten liiton ja Ylen yhdessä kehittämä arviointimalli ja kriteeristö verkkopalveluille. Se voidaan myöntää verkkosivustolle, jotka ovat riittävän saavutettavia tärkeimpien käyttötapaustensa osalta. Leiman saaneilla sivustoilla on erityisesti huomioitu käyttäjät, joilla on näkö- tai kuulovammoja, motorisia tai kognitiivisia rajoitteita ja seniorikäyttäjät.

Saavutettavuusarviointi onkin tärkeää ja auttaa sivuston kehittämisessä ja sen auditoinnissa, mutta tehokkainta on huomioida saavutettavuus verkkopalvelun suunnittelussa alusta alkaen. Koska lopputuloksena harvoin on heti saavutettava ja käytettävä lopputulos, ei kannata ensin tehdä valmista ja sitten todeta, että lopputulema ei ole toimiva. 

Hyvä verkkopalvelu syntyy hyvän suunnittelun avulla, arviointien, testausten ja iteraatioiden kautta sekä laadukkaan ylläpidon ja kehittämisen myötä.

Loppuun vielä muutamia vinkkejämme, mitä asian eteen on hyvä tehdä:

•      Jo hankintavaiheessa tulee huomioida saavutettavuus ja huolehtia saavutettavuuskriteereistä
•      Tekijöiden, toteuttajien, sisällöntuottajien ja suunnittelijoiden kouluttaminen
•      Ohjaavien menetelmien suunnittelu ja täytäntöönpano
•      Asiantuntijoiden hyödyntäminen tukena ja apuna
•      Verkkopalveluiden auditointi ja testaus oikeissa vaiheissa
•      Muutosten, korjausten ja uusien sisältöjen tarkistaminen.

Eficodella on monipuolinen ja laaja kokemus verkkopalveluiden saavutettavuuden arvioinnista, testaamisesta ja kehittämisestä. Me myös koulutamme palveluntuottajia saavutettavuus-asioissa ja toteutamme saavutettavia verkkopalveluita. Mikäli kiinnostuit, ota yhteyttä Sofiin sofi.weckman@eficode.com, 040 536 3335.