Tekoälyhankkeiden haasteista eroon: Yhteistyö

Liiketoiminnan ja IT:n ammattilaiset keskustelevat automaatio- ja tekoälyhankkeista

Automaatio ja tekoäly lupaavat tehokkuutta ja innovaatioita, mutta monet hankkeet epäonnistuvat jo alkumetreillä. Syynä on usein se, että IT ja liiketoiminta puhuvat eri kieltä – ja ylempi johto kuulee vain avainsanoja, ei niiden taustalla olevaa todellisuutta.

Ongelmana erilliset maailmat

Kun koetetaan ymmärtää mikä meni pieleen, kaksi eri näkökulmaa toistuvat kerrasta toiseen:

"Monet AI-kokeilut epäonnistuvat, koska ne ovat IT- ja R&D-vetoisia ilman vahvaa liiketoiminnan omistajaa."
"Ne eivät jatku, koska ne ovat liiketoimintalähtöisiä, mutta ilman R&D:n mukanaoloa ihmiset eivät osaa kehittää oikeita tuotteita."

Kumpikin näkökulma on totta. (Microsoftilla on tästä runsaasti kokemusta. Clippy tehtiin aikoinaan liian optimistisella uskolla IT-kykyihin, ja Tay puolestaan liian kevyillä liiketoiminnan odotuksella. Enemmän Taysta ja muista AI-hudeista.) Esimerkit ja kokemukset kertovat, ettei organisaatioilla ole kokemusta liiketoiminta-alueet ylittävistä, nopeista mutta kokonaisvaltaisista hankkeista.

Metafora: väärä peli, väärät säännöt

Kuvitellaanpa virkistyspäivä, jossa IT-osasto ja liiketoimintayksikkö muodostavat omat joukkueensa. Kukaan ei kuitenkaan muistanut mainita mitä lajia pelataan, joten toinen joukkue uskoo pelaavansa jalkapalloa ja toinen koripalloa. Virkistyspäivän johto kuulee sanan "pallo" ja olettaa porukan haluavan golfia.

Päädytään pelaamaan kierros frisbeegolfia. Se on hyvä päätös - uudessa pelissä iloitaan sekä omista että vastustajan onnistumisista, kaikilla on kivaa! Illallisella haluttaisiin jakaa palkintoja ja ehkä valita edustaja firmojen välisiin kisoihin, mutta kukaan tiedä miten pisteet olisi pitänyt laskea. Päätetään palkita päivän hienoin heitto taputuksin ja tehdä jatkossa sitä mitä on tehty aina ennenkin.

Kommunikoi ja koordinoi tavoite

Onnistunut virkistyspäivä uuden tai vanhan lajin ympärillä hyötyy kokeneesta tapahtumajärjestäjästä, koordinoinnista ja kommunikaatiosta. Tekoälyhankkeissa puolestaan täytyy ymmärtää, miksi ne tehdään – ja varmistaa, että eri sidosryhmät tarkoittavat samaa asiaa, kun he puhuvat ongelmasta.

Alkuun pääsee monilla yhteisymmärryksen ja päätöksenteon työkaluilla.

5 Why's – Kysymällä "miksi?" viisi kertaa pureudutaan pintatason tarpeen (esim. "Haluamme chatbotin") taakse ja löydetään todellinen tavoite (esim. "Haluamme vähentää tukipalvelun ruuhkahuippuja ja parantaa asiakaskokemusta nopeamman ratkaisun avulla").
Ishikawa Fishbone – Ihmiset, prosessit, teknologia, data. Käyttämällä tätä menetelmää tarkastellaan että kaikki keskeiset tekijät on huomioitu – eikä keskitytä vain teknologiaan tai liiketoiminnan toiveisiin irrallisina asioina.

Todellisten tavoitteiden kirkastaminen ja keskeisten tekijöiden listaaminen heti alussa varmistaa, että kaikki tuntevat pelin ja pelaavat kohti oikeaa maalia.

“Miksi” ja “mitä” eivät ole helppoja kysymyksiä

Jotta projekti onnistuisi, projektin johdon on selkeästi määriteltävä liiketoiminnan haaste tai mahdollisuus, johon uudella ratkaisulla pyritään vastaamaan.

Liiketoiminnan muutosten ja ratkaisujen suunnitteleminen on palvelumuotoilun ydinosaamista. Ongelman määrittelyssä voi hyvin käyttää aiemmin mainittuja menetelmiä. Palvelumuotoilussa yhdistetään liiketoiminnan haasteet ja asiakkaiden kokemat ongelmat yhden ratkaisun eri näkökulmiksi. Ulkopuolinen apu voi olla avuksi asiakkaiden tarpeiden kirkastamisessa.

Mitä AI-hankkeilla yleensä tavoitellaan

Monet automaatio- ja tekoälyhankkeet voidaan jakaa kolmeen kategoriaan:

Työkalut: Tehostetaan sitä, mikä jo osattiin (esimerkiksi AI-avusteinen koodaus).
2. Kustannusten hallinta: AI-agentti tukitoimintojen "siltana" … Tai "muurina" - asiakasnäkökulma on tärkeä.
3. Taikatemppu: Uskotaan, että AI ratkaisee ongelman, jota ei osata itse sanoittaa (Tämä ei sitten onnistu - pitää palata uudelleen kysymään viisi kertaa miksi).

Ylläoleva hanketyypit ovat teknologia- ja businesslähtöisiä. Mutta jos haluaa olla vahvoilla, täytyy ymmärtää, mitä palvelun tulevilla käyttäjillä on käytössä nyt – ja kolmen vuoden päästä.

AI-hanke on tulevaisuuden asiakaskokemus

Omien organisoitumisen haasteiden lomassa pitää myös muistaa, että asiakkaiden oletukset ja tottumukset paremmasta palvelusta kehittyvät. Suuntaviivoja ovat:

Keskustelevampi palvelu- ja sovellusflow – dynaamiset käyttöliittymät korvaavat valikot.
Personoidut assistentit käyttäjän puolella – AI toimii käyttäjän apuna, ei vain yrityksen portinvartijana.
Ele- ja merkityspohjaiset ratkaisut – AI tulkitsee intentioita ja tunteita.

Jos AI-hanke keskittyy vain nykytilan optimointiin, se voi olla vanhentunut jo käyttöönotettaessa. Koska alue kehittyy nopeasti, onnistunut hanke ratkaisee ydinongelman nyt, ja sisältää mallin skaalautua sekä business- että IT-näkökulmasta tarpeen mukaan.

Ulkopuolinen näkemys

Tapahtumajärjestäjään otetaan yhteyttä, kun haluaan onnistunut yritystapahtuma. Konsultointia ostetaan silloin, kun organisaation oma aika tai sen hetken tiedot eivät riitä. Eficodella on laaja kokemus erilaisten roolien tuomisesta yhteen oikealla tavalla AI-hankkeiden toteuttamiseen.

Keinomme sisältävät:.

AI-innostuneet palvelumuotoilijat, jotka yhdistävät teknologian ja liiketoiminnan tarpeet
Osaavat soveltajat, jotka vievät ideat käytäntöön
Kokemus, joka auttaa erottamaan hypeen ja todelliset mahdollisuudet
Ymmärrys, eri roolien näkemyksistä
Mittareita, koska karttuvan kokemuksen lisäksi halutaan liiketoimintaa:

Tiivis yhteistyö liiketoiminnan ja IT:n välillä ratkaisee onnistumisen. Eficode tukee kaikkia rooleja, ja auttaa varmistamaan että tekoäly- ja automaatiohankkeenne johtavat mitattaviin ja kestäviin tuloksiin. Ota yhteyttä!