Voiko tuoteomistajan roolia hoitaa sivuduunina

Ymmärretäänkö organisaatioissa, kuinka paljon tuoteomistaja vaikuttaa
lopputulokseen?

Tuoteomistajuuden vaikutusta lopputulokseen ei organisaatioissa täysin ymmärretä. On ehkä hankalaa perustella, miksi yhden ei-kehittäjä-ihmisen pitäisi olla liitettynä täysipäiväisesti tiimin kylkeen. Jos teidänkin organisaatiossa tämä asia tuntuu hankalalta perustella muille, toivon, että saatte tästä blogista vähän ajatuksia. Siksikerron, miksi tuoteomistajuudella on suuri vaikutus. Product Ownerin suuren vaikutusvallan ymmärtää, kun oivaltaa, miten ketterä tuotekehitystiimi toimii.

Tuotos voi olla vain niin hyvää kuin tiimille tarjottu input

Tuoteomistaja päättää siitä, mitä työtä tiimi tekee. Hän päättää prioriteettijärjestyksen. Hän myös valvoo ja hyväksyy työn määrittelyn ennen sen aloittamista. Vaikka tiimi olisi kuinka hyvä, jos sisään syötetyt backlog itemit ovat huonolaatuisia tai väärässä prioriteettijärjestyksessä, työn lopputulos on huono.

Ideoita on aina paljon enemmän kuin toteutuskapasiteettia – tärkein päätös
on mitä EI tehdä

Tuoteomistajan pitää oppia rehellisesti sanomaan EI. Kaikkea haluttua ei pystytä koskaan tekemään, joten tuoteomistaja myös päättää mitä ei tehdä. Tällainen kyllä / ei suodatin on
äärimmäisen tärkeä rooli organisaatiolle.

Hyvän tuoteomistajan ensimmäinen ja ehkä tärkein päätös on raakata koko ajan vastaan
tulevasta ideavirrasta ne, joissa on eniten jatkopotentiaalia – ja heittää sitten loput ideat
roskiin tai kypsymään wishlistiin, toiveiden tynnyriin.

Tuoteomistajan suurin valhe: ”Laitan sen backlogille”

Jos joku ehdottaa jotain ideaa, mutta on hankala itse nähdä sen potentiaalia, on paljon
helpompi sanoa ”lisään sen backlogille” kuin ”ehkä emme lähitulevaisuudessa tee tuota”, tai suora ”EI kuulosta järkevältä”. Kun sanotaan, että lisätään backlogille, se tarkoittaa, että se menee suoraan backlogin loppupäähän, ja sehän tarkoittaa, ettei sitä tehdä käytännössä koskaan.

Tällä tavalla vain

• Kasvatat backlogia täysin turhaan. Suuri backlogi on masentava ja tehoton ylläpitää ja
  vie motivaatiota tehdä backlogin jalostamista kunnolla
• Annat asiaa pyytäneelle valheellisen tunteen että asia edistyy. Miltä hänestä tuntuu kun hän myöhemmin saa tietää ettei asialle ollakaan tehty mitään?

Backlogin pituus – pidä se maksimissaan 3–6 kuukaudessa

Joskus backlog sisältää monen vuoden työt. Tällainen backlog ei enää ole käytännössä
toimiva, vaan tiimi ottaa lähes jatkuvasti uusia töitä ja sijoittaa ne ”keskelle” backlogia, niin että ne saadaan muutamassa kuukaudessa tehtyä. Olisi kuitenkin parempi, että keinotekoisen pitkää backlogia ei päästettäisi edes syntymään, ja tuoteomistaja pystyisi suodattamaan ideavirrasta vain todellisesti arvokkaat ideat backlogille asti.

Backlogin tehokas hallinta olisi helpompaa, jos se olisi vain 3–6 kuukautta pitkä. Erillisissä
wishlisteissa voi sitten pitää muita ideoita.

Ideoiden virta ei ole yleensä ongelma yrityksissä. Todella tärkeät asiat tulevat aina vastaan
uudelleen. Tärkeää tässäkin on läpinäkyvyys, eli koko organisaation olisi syytä ymmärtää
miten tuoteomistajana pyrit backlogia hallinnoimaan.

Kaikella on paikkansa prioriteettijärjestyksessä. Arvaa jos et tiedä!

Tuoteomistajan pitäisi pystyä arvaamaan, kuinka arvokas yksittäinen idea voisi olla, ja myös kuinka isotöinen se tulee olemaan. Arvon arviointi on hyvin vaikeaa. Usein joudutaan vaan puhtaasti arvaamaan. Tärkeää on yrittää arvioida. Kovaäänisin pyyntö ei aina ole arvokkain.

Työmäärän arviointikyky paranee, kun tuoteomistaja tutustuu ja kerää kokemusta
tuotteestaan. Ennen kuin kokemus on kehittynyt riittävälle tasolle, kannattaa avuksi ottaa
kehitystiimin porukkaa ja tehdä ideoiden arviointia vaikkapa backlog refinement -sessiossa.

Tarinoiden kirjoittaminen yhdessä on tärkeää

Sitten kun on tehtävät työt on valittu, tuoteomistajan seuraava tehtävä on varmistaa, että
tarinat ovat sellaisia, että niissä saadaan juuri oikeat asiat tehtyä, ja tiimi saa tehtyä niiden
kanssa työtä tehokkaasti ilman hukkatyötä. Tarinoiden pitäisi olla tarpeeksi pieniä, selkeitä, toisistaan riippumattomia ja niistä pitäisi keskustella tiimin jäsenten kanssa, jotta kaikki ymmärtävät mitä ollaan tekemässä ja niihin voidaan myös tehdä tarvittavia toteutusteknisiä säätöjä.

Ole utelias ja valmis vastaamaan kysymyksiin

Työn alla oleviin tarinoihin tuoteomistajan kannattaa suhtautua uteliaisuudella, mutta samalla kuitenkin niin, että tiimille jätetään tekninen omistajuus tehdä toteutus niin, että se on hyvälaatuista ja tervettä ja helposti ylläpidettävää. Suosittelenkin, että tuoteomistaja käy kyselemässä kehitystiimiltä, miten homma edistyy ja onko tullut mitään tenkkapoota vastaan.

Usein näissä ongelmakohdissa on hyviä tilaisuuksia hienosäätää tarinaa vieläkin
arvokkaammaksi.

Asiakasymmärrys ja keskustelut kaikkien kanssa ovat tuoteomistajan arkea –
varaa niihin tarpeeksi aikaa

Suuri osa tuoteomistajan työtä on tehdä ”koulututettuja arvauksia”. Arvauksia siitä, mitkä
tarinat ovat arvokkaimpia juuri nyt, tai siitä mitkä tarinat on nyt vaan pakko hylätä, koska ne eivät tuota tarpeeksi lisäarvoa tai ovat hankalia myydä sekä liian työläitä. Ehkä haastavin osa tuoteomistajan työtä onkin säilyttää tarpeeksi hyvä asiakaskontakti ja markkinaymmärrys, jotta nämä joka päivä vastaan tulevat arvaustilanteet menisivät mahdollisimman oikein.

Asiakaskontaktien ja jatkuvan keskustelun arvo onkin todella suuri tuoteomistajalle, ja siihen on syytä osata varata tarpeeksi työaikaa.

Yhteistyö tuotejohdon ja muiden stakeholdereiden kanssa

Tuotepäällikön ja tuoteomistajan yhteistyö onkin yleensä yksi hyvin toimivien
tuotekehitysorganisaatioiden menestystekijä.

Organisaatioissa tuotepäällikkö on yleensä se, jolla on vielä tuoteomistajaakin enemmän
vastuuta asiakaskontakteista ja asiakasymmärryksestä. Tuotepäällikön ja tuoteomistajan
yhteistyö onkin yleensä yksi hyvin toimivien tuotekehitysorganisaatioiden menestystekijä.

Alkaisinko Product Owneriksi?

Toivottavasti tuoteomistajan roolin tärkeys valottui sinulle tätä lukiessa. Tuoteomistajan rooli on ketterän kehityksen keskiössä, ja vaikka se ei olekaan mikään ylettömän hankala rooli – vaan päin vastoin, yleensä todella palkitseva ja opettava rooli – siihen on kuitenkin syytä suhtautua vakavasti ja varata siihen riittävästi aikaa ja kapasiteettia. Tuoteomistajuuteen oppii nopeasti, mutta parhaan lähtövauhdin uuteen rooliin saa asiantuntevasta koulutuksesta.